II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
185
voiman vaikutus. Erikokoislehtisyydellä tarkoitetaan viistossa tai vaakasuorassa olevien haarojen lehtien erilaista kehitystä, kun nim. niissä maahan päin kääntyneet lehdet tulevat suuremmiksi kuin yläpuolen lehdet. Hyvin selvästi näemme tämän erikoislehtisyyden hevoskastanjalla ja vaahteralla sekä yleensä kasveilla, joilla on ristikkäiset lehdet.
Elimien muodostumista voi saada aikaan ulkonaisten vaikutusten avulla. Jos leikkaamme pajun oksan poikki ja pistämme sen maahan, kasvaa sen alaosasta esiin juuria, vaikk’ei tämä oksan alapää olisi tavallisten olosuhteiden vallitessa koskaan synnyttänyt niitä. Pippurijuuren kappaleeseen syntyy silmu, josta kasvaa uusi taimi. Useimmilla kasveilla on tällainen uudistuskyky (Regenerationsvermögen), t. s. ne voivat muodostaa sellaisia elimiä, joita niiltä on riistetty. Tällaisissa kokeissa esiintyy, varsinkin juuren ja varren osissa, selvä navallisuus (Polarität). Tämä ilmenee siten, että jokainen varren kappale pyrkii muodostamaan latvapuoleensa uusia versoja, tyvipuoleensa taas uusia juuria, jota vastoin juuren kappaleet muodostavat juuren kärjen puoleiseen päähänsä uusia juuria ja varren puoleiseen päähänsä uusia versoja. Kun tällaisten varrenkappaleiden annetaan kehittyä ylösalaisessa asennossa, olisi tietysti kasville edullista, että uusia versoja syntyisi ylöspäin olevaan juuripäähän, uusia juuria taas alaspäin käännettyyn versopäähän. Näin tapahtuukin aluksi, mutta siten syntyneet versot ja juuret kuolevat pian, ja sitten kasvaa uusia versoja versopäästä, juuria juuripäästä.
Uudistuskykyä käyttävät puutarhurit hyväkseen lisätessään kasveja suvutonta tietä.
Omituinen alkiollinen solunsyntyminen esiintyy monella kasvilla eräiden hyönteisten hyökkäysten seurauksena. Kun nämä laskevat munansa kasvin solukkoon, aiheutuu tästä sairaalloisia uudistusmuodostumia, äkämiä (Galle, Cecidie). Sellaisia äkämiä ovat lehtien alapinnalla tavattavat epäsäännölliset, väriltään valkoiset, kellertävät tahi punaiset karvamuodostumat lehmuksessa, vaahterassa, koivussa, lepässä y. m. Niitä luultiin ennen sieniin kuuluviksi (Erineum, Phyllerium), mutta ne ovatkin Phytoptus-punkkien aiheuttamia. Eläinloisten synnyttämiä epämuodostumia on myös lehtilavan kääriytyminen kokoon lavan paksutessa ja väriltään muuttuessa, mitä esiintyy Chenopodiumilla ja Atriplexilla esim. lehtikirvojen aiheuttamana. Vaahteran, lepän y. m. lehdissä aiheuttavat Phytoptus-punkit pussimaisia muodostumia samoin kuin Schizoneura-kirvat jalavan lehdissä. Hieraciumin ja Centaurean varren paisumat syntyvät erään äkämäpistiäisen (Aulax), monet jopa pavunkin kokoiset äkämät pajun lehdissä erään lehtipistiäisen (Nematus) vaikutuk-
