6
I. Muoto-oppi.
kylkiseksi (radiär, multilateral); sellainen on esim. pysty varsi. Säteittäiset elimet ovat monitasoisia, erilaispintaiset sitä vastoin yleensä yksitasoisia tai epämukaisia.
Näitä nimityksiä el käytetä yksinomaan eri elimistä, vaan myös koko kasvista. Kuusen rakenne esim. on säteittäinen, mutta sen jokaisen oksan erilaispintainen.
5 §. Muoto-opilliset peruselimet. Kun koetamme erottaa tavallisten kukkakasvien eri osia muotonsa perusteella eri ryhmiin ja huomata niitä yleisiä piirteitä, jotka toistuvat erilaisilla kasveilla, meidän täytyy aluksi jättää varsinaiset lisääntymiselimet huomioon ottamatta. Jos teemme näin, voimme erottaa kolme peruselintä (Grundorgan): juuren (Wurzel), varren (Stamm, Achse) ja lehden (Blatt).
a. Juuri kasvaa rajattomasti kärjestään, jota peittää juurenhuntu, (Wurzelhaube); se kasvaa yleensä alaspäin, eikä koskaan kanna lehtiä. Sen haarat syntyvät sisäsyntyisesti (endogen), t. s. niiden aihe muodostuu kasvin sisässä, ja sen täytyy murtautua erityisten ulompien osien läpi. Juuren tehtävänä on kiinnittää kasvi maahan ja ottaa siitä nestemäisiä ravintoaineita.
b. Varsi kasvaa kärjestään; säännönmukaisesti kasvu pysähtyy vain kukkien muodostuessa. Sen kärki on paljas (mitään juurenhuntua vastaavaa muodostumaa ei ole), se muodostaa lehtiä, sen haarat syntyvät emokasvinosan uloimmissa solukoissa, siis ulkosyntyisesti (exogen), ja se kantaa lehtiä ja kukkia.
c. Lehti syntyy vain varteen, tavallisesti sen kasvupisteen viereen kärkihakuisesti (akropetal), sekä tiettyyn asentoon. Se muodostuu aina ainoastaan varren uloimmassa solukossa (ulkosyntyisesti), lopettaa pian kärkikasvunsa sekä kasvunsa yleensäkin. Lehtien päätoimintana on hiilihapon yhteyttäminen (ks. 3 §); niistä haihtuminen pääasiassa tapahtuukin.
Varsi ja lehdet kuuluvat yhteen; ne voidaan määritellä vain toinen toisensa avulla. Yhdessä ne muodostavat verson (Spross, cormus); tämä kannattaa lisääntymiselimiä, jotka, kuten myöhemmin saamme nähdä, ovat muodostuneet lehdistä.
Nyt mainittuihin peruselimiin, kuten sekovarteenkin (ks. 8 §), voi syntyä karvoja (Haar). Niiden keskinäinen asema emoelimellä ei ole mitenkään määrätty; useimmiten niitä syntyy ainoastaan päällysketossa, eikä koskaan sisäsyntyisesti.
6 §. Alkio. Kasvin peruselinten aiheet ovat valmiina jo siemenessä
