186
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
sesta. Quercus infectorian pähkinänkokoiset äkämät, joita parkkiainerunsautensa takia on käytetty musteen valmistukseen, ovat erään äkämäpistiäisen (Cynips) aikaansaamia. Äkämäpistiäisiin kuuluu myös Rhodites, joka synnyttää ruusuihin pahkoja, joissa on sammalen muotoisia lisäkkeitä. Monet vihertymiset syntyvät Phytoptus-punkkien vaikutuksesta, samoin myöskin epämuotoiset silmut sireenissä, koivussa ja pähkinäpensaassa.
90 §. Pitenemisasteella vastamuodostuneiden solujen koko suurenee. Tällöin laajenee etenkin solun nesteontelo (kuva 60); myöskin esiintyy tällä asteella tavallisesti vielä solunjakautumisia.
Kasvamisnopeudella tarkoitetaan sitä koon lisäystä, jonka kasvinosa ajan yksiköksi otetussa ajassa saavuttaa. Ylipäänsä tapahtuu kasvinosien kasvaminen niin hitaasti, ettei sitä huomaa ensinkään, jos tarkastusaika on lyhyt. Ainoastaan muutamien heinien heteet kasvavat niin nopeasti, että suorastaan paljaalla silmällä voi havaita niiden pitenevän. Vehnän heteissä on huomattu 1,8 mm:n kasvu minuutissa, mikä vastaa jokseenkin taskukellon pitemmän osoittimen nopeutta. Mutta useimmat kasvit eivät edes suotuisissakaan olosuhteissa saavuta suurempaa kasvunopeutta kuin enintään 0,005 mm minuutissa.
Pitenemisen määrä joko mitataan suorastaan mittapuulla tahi mikroskoopilla tahi määrätään eri tavalla tehdyillä kojeilla. Mukavin ja suurempia koekasveja käytettäessä siitä syystä yleisin mittaamistapa on mitata kasvua vipuvarren avulla. Tähän perustuvia kojeita sanotaan kasvunmittaajiksi (Auxanometer). Auksanometrin perusajatuksena on aina se, että kasvun suuruus siirretään pitempään vipuvarteen, joka siis osoittaa sen suuremmassa mittakaavassa. Kuvassa 210 näkyy vasemmalla puolella yksinkertainen auksanometri, jolla kukkaperän kasvua mitataan. Aivan päätesilmun alle on kiinnitetty rihma, joka kulkee pienen pyörän r ympäri ja jonka paino g juuri ja juuri pitää pingoitettuna häiritsevästi vetämättä kukkaperää. z on pyörään r lujasti kiinnitetty kevyt osoitin (kuiva heinänkorsi), joka on noin 20 kertaa pitempi kuin pyörän säde ja joka siis osoittaa asteikolla S kukkaperän kasvun kaksikymmentä kertaa suurennettuna. Kun kukkaperä kasvaa 1/5 mm, siirtyy osoittimen kärki 4 mm.
Yllä selitettyä kojetta käytettäessä täytyy tietyn ajan kuluttua lukea asteikosta kasvun suuruus. Tämän välttämiseksi on laadittu kasvunmittaajia, jotka itse merkitsevät kasvun suuruuden. Kuvassa 210 on oikealla puolen esitetty yksinkertainen muoto tällaista kasvunmittaajaa. Kun verso kasvaa, kiertyy pyörä R vasemmalle, ja sen joh-
