198
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
Kuva 217. Nicotiana glauca. Verso, jonka lehdet päivällä ovat levällään, mutta kääntyvät yhteen yöksi. A päiväasento. B yöasento,
3. Lehtien ja kukkien uniliikkeet (nyktinastische Bewegung). Monella lehdellä ja kukalla voidaan huomata kaksi erilaista, valaistuksen vaihtuessa jaksoittaisesti uudistuvaa asentoa: päiväasento, jolloin yksityiset osat yleensä ovat levällään, ja yöasento, jonka tunnemme siitä, että yksityiset osat sulkeutuvat tai painuvat vastakkain.
Yksinkertaisilla lehdillä (kuva 217), esim. Chenopodiumilla, uniliikkeet toteutuvat jaksoittaisten kasvutaipumisten johdosta. Niitä tapahtuu siis ainoastaan nuorissa lehdissä. Kerrotuissa lehdissä uniliikkeet ovat huomattavammat ja ilmenevät myöskin täysikasvuisissa lehdissä; ne aiheutuvat lehtinivelissä esiintyvistä nestejännitysliikkeistä. Esimerkin tästä saamme esim. ketunleivästä (Oxalis), jonka kolme lehdykkää päiväasennossa ovat levällään (kuva 218, A), yöasennossa taas keskisuonta pitkin poimuttuneet ja alaspäin laskeutuneet (kuva 218, B). Samoin suorittavat apilan lehdykät uniliikkeitä.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 218. Oxalis acetosellan lehti. A päiväasennossa. B yöasennossa.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 219. Trifolium repensin lehti. A päiväasennossa. B yöasennossa.
