II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
201
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 223. Lehtivihreähiukkasten erilainen asento limaskan (Lemna trisulca) soluissa erilaisen valon vallitessa. T heikommassa päivänvalossa. S suoranaisessa auringon valossa. N yöllä. Nuolet osoittavat valon suuntaa.
kaaksi, lehtivihreähiukkaset siirtyvät valon suuntaan kulkeville seinille, missä ne ovat parhaiten suojassa valon liialliselta vaikutukselta (kuva 223, S). Pimeässä tahi hyvin heikossa valossa voi esiintyä kolmas, kuvassa 223, N esitetty järjestystapa; sen etuja ei vielä tunneta. Kaikkiin näihin viherhiukkasten liikkeisiin mekaanisesti vaikuttavat voimat ovat vielä aivan tuntemattomia.
Analoginen ilmiö näkyy n. s. kompassikasveissa. Useat mykerökukkaiset, erittäinkin pohjoisamerikkalaiset lajit, asettavat hyvin aurinkoisilla paikoilla kasvaessaan lehtensä taivuttamalla ja kiertämällä syrjälleen laakaruotien (s. 31) tapaan ja samalla siten, että ne ovat meridiaanin tasossa pohjoisesta etelään. Niitä siis kohtaa aamu- ja ilta-aurinko. Vähemmän voimakkaassa valaistuksessa nämä lehdet ovat poikittain ärtyisiä. Reaktion merkitys organismille on asiallisesti sama kuin sen merkitys Mougeotialle, mutta sen aiheuttama mekanismi on tietenkin rakenteeltaan toinen monimutkaisessa kukkakasvissa kuin yksinkertaisessa levärihmassa.
99 §. Painovoiman aiheuttamat liikkeet. Samoin kuin ihmisellä on määrätty asentonsa kaikkialla maan päällä vaikuttavaan painovoimaan nähden (pää ylöspäin ja jalat alaspäin), samoin on kasveillakin määrätty, säännöllinen asentonsa pystysuoraan suuntaan. Kasveilla on jonkinlainen tietty tunto siitä, mikä on ylöspäin, mikä alaspäin. Jos asettaa kasvavan varren vaakasuoraan asentoon, taipuu (kuva 224, s) sen tästä lähtien kasvava osa yläsivultaan koveraksi, alasivultaan kuperaksi, niin että vapaa pää kääntyy ylöspäin ja sen jälkeen jatkaa kasvamistaan pystysuoraan. Samalla tavalla taipuu vaakasuoraan ase-
