202
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 224. Vaakasuoraan asetetun herneen taimen geotrooppisuus. Paksumpi rajaviiva osoittaa taimen alkuperäistä asentoa; varsi s on kasvaessaan kääntynyt ylöspäin, juuri w taas alaspäin.
tetun juuren kasvava kärki alaspäin (kuva 224, w). Nämä käyristymiset tapahtuvat aina samalla tavalla riippumatta siitä, mikä varren tahi juuren sivu on alaspäin. Kasvin ominaisuus tuntea yllämainitulla tavalla painovoiman vaikutus johtuu painovoiman taivutusvaikutuksesta (Geotropismus). Pääjuuria, jotka kasvavat painovoiman suuntaan, sanotaan maahakuisiksi (positiv geotropisch), ylöspäin kasvavia varsia taas maapakoisiksi (negativ geotropisch).
Voisi helposti luulla, että nämä taipumiset aiheuttaa valo, mutta kun muistaa, että paksun maakerroksen peittämän siemenen itäessä varsi aina kasvaa ylöspäin, olipa siemenen asento maassa minkälainen tahansa, ja kun kokemus lisäksi osoittaa, että nämä taipumiset tapahtuvat myös pilkko pimeässä, täytyy olettaa, että ilmiön aiheuttajana on jokin muu voima kuin valo. Kun edelleen ajattelee, että esim. kuuset kasvavat maapallon vastakkaisella puolella täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin meillä, johtuu etsimään näiden taipumisliikkeiden ja maapallon keskipisteeseen päin vaikuttavan painovoiman välistä yhteyttä. Tuntui aivan luonnolliselta, että juuri kasvaa alaspäin noudattaen painovoimaa, kuten kaikki muutkin kappaleet maanpinnalla. Huomattiin kuitenkin, ettei tässä ole kysymys passiivisesta alaspäin vaipumisesta. Se selvisi kuvassa 225 esitetystä kokeesta. Siinä on alaspäin kasvava juuri voittanut vastustuksen, joka on
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 225. Itävä papu on kiinnitetty alustaan G. Koko koje peitetään lasikuvulla. Juuri r on kasvaessaan kääntynyt alaspäin vaakakuppiin p ja jatkaa kasvamistaan huomattavalla voimalla, jota jokseenkin voi verrata toisessa vaakakupissa p olevan punnuksen painoon. t alkiovarsi.
