Siirry sisältöön

Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/217

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

II. Oppi kasvien elontoiminnoista.

203

Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun.

Kuva 226. C painovoiman vaikutuksen poistamiskoje. D keskipakoisvoimakoje.

monta vertaa suurempi kuin sen oma paino. Myös se seikka, että juuri pyrkii alaspäin jäykän savimaankin läpi, osoittaa, että juuri alaspäin kasvaessaan itse toimii.

Aivan käsittämättömältä tuntui varren kasvaminen ylöspäin. Että painovoima kuitenkin aiheuttaa nämä liikkeet, osoitetaan kokeilla, joissa kasveihin vaikuttaa keskipakoisvoima, joka vaikuttaa samalla tavalla, mutta toiseen suuntaan kuin painovoima. Muutamia taimia kiinnitetään levyyn tai pyörän kehään, ja erikoisella tavalla huolehditaan siitä, että taimet pysyvät kosteina, niin että ne elävät ja jatkavat kasvuaan. Jos ne jätetään tähän asentoon, huomaa jonkin ajan kuluttua, niin kuin saattaa odottaa, että kaikki juuret kasvavat alaspäin, kaikki varret ylöspäin. Jos taas pyörä pannaan päiväksi tai pariksi nopeasti pyörimään vaakasuoran akselin ympäri, vaikuttaa taimiin suurempi tai pienempi keskipakoisvoima, riippuen pyörimisen nopeudesta ja pyörän halkaisijan pituudesta. Tämän voiman vaikutuksesta kasvavat taimien juuret ulospäin keskipakoisvoiman suuntaan, siis keskipisteestä poispäin, jota vastoin varret kasvavat voiman suuntaa vastaan, siis keskipisteeseen päin (kuva 226, D). Ne taimet, jotka eivät alussa olleet tässä asennossa, pyrkivät siihen taivuttamalla kasvavia osiansa niin paljon kuin mahdollista. Kun keskipakoisvoimalla on tuollainen suuntaava vaikutus, täytyy painovoimalla olla samanlainen vaikutus, sillä nuo kaksi voimaa eroavat toisistaan ainoastaan suuntansa puolesta. Juuren kasvaminen alaspäin painovoiman suuntaan ja varren kasvaminen vastakkaiseen suuntaan on siis juuri painovoiman vaikutusta. Jos pyörä saa pyöriä niin hitaasti (esim. kierroksen viidessä minuutissa), ettei synny sanottavaa keskipakoisvoimaa, on taimista myös samalla poistettu painovoiman suuntaava vaikutus. Yhtenä hetkenä ne ovat suuntautuneina yhtäännepäin, toisena päinvastaiselle suunnalle; ne eivät niin sanoaksemme voi erottaa, mikä on ylöspäin, mikä alaspäin. Tämän takia ne eivät kasva mihinkään tiettyyn suuntaan, vaan niihin suuntiin, joihin ne alussa asetettiin (kuva 226, C).

Kuvat 227 ja 228 valaisevat edelleen näitä suhteita.

Ulkona kasvavaan varteen, joka ei ole miltään puolelta varjostettuna, vaikuttavat siis valohakuisuus ja maapakoisuus samalla tavalla,