204
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 227. Pyörimiskokeita. Neljä pyörään kiinnitettyä maissin tainta. Keskellä alkuasento. Oikealla näkyy juuren ja varren suunta pyörän saatua seistä paikallaan jonkun aikaa, vasemmalla niiden suunta pyörän pyörittyä nopeasti.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 228. Pyörimiskokeita. Kuten edellinen, mutta vasemmalla näkyy kasvien asento pyörän pyörittyä hitaasti.
niin että varsi kasvaa pystyyn ylöspäin. Yksipuolisen valaistuksen vallitessa on sitä vastoin se suunta, jonka kasvi saa, niiden molempien suuntien resultantti, joihin toiselta puolen painovoima, toiselta puolen valaistus pyrkii ohjaamaan sitä. Tässä tulee nyt kysymykseen etenkin se, miten herkästi eri kasvit tuntevat nuo molemmat niihin vaikuttavat voimat. Niinpä voi tapahtua, että täydelleen samanlaisissa olosuhteissa, esim. muurin vierustalla tai metsän reunassa, toisen kasvin varsi kasvaa pystysuoraan ylöspäin, koska se on vähemmän herkkä valolle, jota vastoin toinen asettuu melkein tarkalleen valon suuntaan, koska sillä valohakuisuus on maapakoisuutta suurempi.
Kuvasta 229 näkyy selvästi, että geotrooppinen taipuminen tapahtuu kasvavassa vyöhykkeessä.
Geotrooppisia liikkeitä toimittavat kasvavat osat, mutta ne eivät kaikki ole herkkiä painovoimalle. Toiselta puolen on myöskin osia,
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 229. Lupinus albus. Itukasvi, jonka kärki on A:ssa jaettu tusshiviivoilla 1 mm:n levyisiin vyöhykkeisiin; kasvi on asetettu vaakasuoraan. B:stä näkyy, että geotrooppinen taipuminen on voimakkainta nopeimmin kasvavassa vyöhykkeessä. C:ssä taipuminen on jo melkein loppunut.
