212
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
luokse (kuva 236, A). Eräässä toisessa kokeessa (B) ovat putken sisään houkutellut bakteerit uineet putkeen jäänyttä ilmakuplaa kohti. Mutta negatiivisiakin reaktioita tavataan. Jos lihaliemeen on lisätty hiukan happoa, se vaikuttaa selvästi torjuvasti lihaliemen houkuttelemiin bakteereihin (C). — Eivät ainoastaan ravintoaineet vedä täten bakteereja puoleensa, vaan samoin vaikuttavat myös monet muut sekä tehottomat että suorastaan myrkylliset aineet; tällöin aineiden konsentraatio on hyvin tärkeä, sillä sellaiset aineet, jotka mietoina liuoksina vaikuttavat puoleensa vetävästi, vaikuttavat vahvoina liuoksina torjuvasti.
102 §. Itsemääräiset l. omaehtoiset liikkeet. Kaikille aikaisemmin (97 §) mainituille, vapaasti liikkuville kasveille on liikuntakyky yhtä luonteenomaista kuin eläimille. Verrattakoon esim. hyttysten tanssia ja vesipisarassa uiskentelevien bakteerien liikkeitä keskenään! Nämä liikkeet ovat omaehtoisia. Mutta tavallisillakin, »liikkumattomilla» kasveilla tavataan sellaisia. Kun kasvi kasvaa pituutta, liikkuu sen kärki. Tämä liike on itsemääräinen l. omaehtoinen (autonom). Tuskin koskaan varren kaikki sivut kasvavat aivan yhtä nopeasti. Joskus kasvaa toinen, toisen kerran taas toinen nopeammin saaden aikaan elimen taipumisen. Enimmäkseen nuo nuokkumiset (Nutation) ovat hyvin vähäpätöisiä, mutta monessa nopeasti kasvavassa elimessä hyvinkin suuria, niin että varsi selvästi taipuu edestakaisin, samalla usein säännöllisesti kiertäen (rotieren). Sellaisia ovat kiertokasvit (Phaseolus, Humulus). — Silmujen aukeneminen on myöskin seuraus silmussa olevissa lehdissä tapahtuvista omaehtoisista kasvuliikkeistä. Kukissa huomaa usein heteissä omaehtoisia liikkeitä, jotka ovat yhteydessä pölyytyksen kanssa.
Kasvunsa lopettaneetkin elimet voivat suorittaa autonomisia liikkeitä. Sellaisen omituisen tapauksen näyttää troopillinen palkokasvi Desmodium gyrans. Sen kolmisormisen lehden (kuva 237) molemmat pienemmät lehdykät liikkuvat suotuisissa olosuhteissa jatkuvasti heilahdellen ylös- ja alaspäin, tehden heilahduksen noin 100 sekunnissa. Liikkeen aiheuttavat nestejännityksen säännölliset muutokset niissä nivelissä, jotka kiinnittävät lehdykät lehtiruotiin, siis eräiden solujen säännöllinen supistu-
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 237. Desmodium gyrans. Lehti luonnollista kokoa.
