II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
221
joka tapahtuu ennen munasolun ja siitepölyhiukkasten muodostumista, tapahtuu tämän väriaiheen jakaantuminen siten, että muutamiin munasoluihin tulee punaisen aihe, toisiin valkoisen; samoin siitepölyhiukkasiin. Hedelmöitymisessä nämä aiheet voivat ryhmittyä neljällä eri tavalla, mikä johtaa siihen, että toisessa polvessa puolilla kasviyksilöistä on vaaleanpunaiset, jäljelläolevilla neljäsosilla joko punaiset tahi valkoiset kukat. Tätä selventää seuraava kaava, jossa r ja R osoittavat punaisen, v ja V valkoisen kukanvärin aiheita.
| Sekasikiön sukusolut ensi polvessa | rv | RV | |||
| Toisen sukupolven solut | rR | rVvR | vV | ||
| 1: | 2: | 1. | |||
Aina eivät molempien vanhempien vastaavat ominaisuudet pääse näkyviin jälkeläisessä. Tämä saattaa olla täydelleen samanlainen kuin toinen niistä. Näkyviin pääseva ominaisuus on tavallaan voimakkaampi kuin toinen, se ikään kuin peittää tämän; sitä sanotaan vallitsevaksi eli domineeraavaksi, toista väistyväksi eli resessiiviseksi. Vasta toisessa sukupolvessa voi nähdä, että väistyvä ominaisuus kuitenkin on ollut sekasikiössä, vaikka salaisena. Se esiintyy nimittäin sekoittumattomana neljäsosassa jälkeläistöstä, ja niiden jälkeläisillä on aina sama väistyvä ominaisuus. Jäljellä olevista kolmesta neljäsosasta on 1/3:lla vallitseva ominaisuus, jota vastoin 2/3:lla on taipumus vallitsevan
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 239. Urtica piluliferan ja Urtica Dodartiin sekasikiö kolmessa polvessa vanhempineen.
