A. Oppi kasvien ulkoelimistä.
11
(Blasia pusilla, kuva 8) huomataan kasvin sivuilla pykäliä ja näiden pykälien kanssa vuorottelevia liuskoja. Nämä on käsitettävä lehdiksi, jotka eivät vielä ole täydellisesti erilaistuneet, seikka, joka käy selville niiden kehityksestä sekä jos vertaa niitä toisiin, korkeampiin maksasammaliin. Vihdoin on Plagiochila asplenioides (kuva 9) maksasammal, jolla varsi ja lehdet ovat täydellisesti erilaistuneet toisistaan. Pyöreämäiset lehdet ovat selvästi erilaistuneet rihmamaisesti pidenneistä varsiosista ja sijaitsevat vuoroittaisesti näiden oikealla ja vasemmalla sivulla.
9 §. Kasvupiste ja haarautuminen. Sitä elimen kohtaa, jossa sen jatkuva kehitys tapahtuu, nimitetään sen kasvupisteeksi (Vegetationspunkt), olkoonpa kysymys juuresta, varresta, lehdestä tai sekovarresta. Juuren ja varren kasvupisteet ovat yleensä niiden kärjessä, jota vastoin lehdessä tavallisesti välittää kehitystä lehden tyvessä oleva vyöhyke. Edellisen luontoisia kasvupisteitä sanotaan päätteisiksi (apikal, terminal), jälkimmäisen tapaisia kasvupisteitä tai -vyöhykkeitä taas välikasvuisiksi (interkalär).
Sen johdosta, että kasvissa syntyy kasvupiste, joka toimii tiettyyn suuntaan, muodostuu kasvin pituusranka (Längsachse). Jos jo muodostuneessa kasvissa on yksi tai useampia uusia kasvupisteitä ja jos täten syntyvät uudet osat kasvutavaltaan ja kehitykseltään ovat samanlaiset kuin se osa, jolla ne ovat syntyneet, niiden muodostumista sanotaan haarautumiseksi (Verzweigung) ja puhutaan varren, juuren, karvan, sekovarren tai (esim. liuskaisen) lehden haarautumisesta. Toiselta puolen syntyy varresta lehtiä, joskus juuriakin, ja juuresta voi kasvaa uusia versoja. Silloin ei puhuta haarautumisesta.
Jokaista elintä, joka esiintyy keskeisenä (zentral) eli kannattaa joukon toisia osia, sanotaan rangaksi (Achse), ovatpa nuo sivuelimet samanlaisia kuin kannattava elin tai eivät. Jos sivuelimet ovat samanlaiset kuin kannattava ranka, niitä voidaan tähän verrattaessa nimittää toisen luokan rangoiksi. Ne voivat puolestaan kannattaa rankoja, joita
