Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/259

1. Sekovartiset, Thallophyta.

245

yksi tuma. Tämän johdosta arvellaan parveiluitiön muodostuneen lukuisista yksityisistä parveiluitiöistä, ja sitä nimitetäänkin yhdysparveiluitiöksi (Synzoospore). — Vaucheria-sukua tavataan useita lajeja vedessä ja kostealla maalla, missä ne muodostavat voimakkaasti kehittyneitä, tumman vihreitä levämättäitä.

3. Heimo. Codiaceae. Alkujaan muodostaa sekovarren runsaasti haarautunut solu, johon myöhemmin voi syntyä poikittaisiakin seiniä. Solun haarat kietoutuvat ja sulautuvat toisiinsa synnyttäen siten erikoisen muotoisia, valetylppyisiä leviä. — Niinpä esim. Halimedan sekovarsi on ikään kuin kaktuskasvien lehtimäisistä osista muodostunut (kuva 261). Tällä suvulla tulee soluseinä kivikovaksi sen johdosta, että siihen laskeutuu kalkkia.

VI Luokka. Yhtymälevät, Conjugatae (Acontae).

Solut jakautuvat vain yhteen suuntaan; jako-osat voivat erota toisistaan yksinään eläviksi soluiksi (kuva 263) tai yhtyä haarattomiksi rihmoiksi (kuva 87). Parveilusoluja ei ole. Suvullinen lisääntyminen parveilemattomien siitossolujen yhtymisen, konjugatsionin, avulla. Viherhiukkaset nauhan, levyn, tähden j. n. e. muotoisia. — Suolattoman veden asukkaita.

1. Heimo. Desmidiaceae. Solut useimmiten yksinään eläviä, muodoltaan vaihtelevia, usein erittäin siroja. Keskeltä ne ovat useimmiten jonkin verran kuroutuneet (kuvat 262, 263 a, c, d), tahi ainakin on sisällys sijoittunut tasamukaisesti keskustan ympärille. Lisääntyvät keskustan kohdalta kahtia jakautumalla, minkä jälkeen puuttuva puolisko kasvaa uudestaan (kuva 262). Yhtymäitiö on useimmiten yhtyneiden solujen välissä; siitä syntyy yksi, kaksi tai neljä uutta kasvia. — Cosmarium (kuva 262, A), Micrasterias (kuva 263, a), Closterium (kuva 263, b) y. m. ovat yleisiä sukuja; etenkin rahkasoissa.

Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun.

Kuva 262. Cosmarium botrytis. A–D eri solunjakautumisasteita. A mustat, pyöreät pilkut, joita kummassakin solunpuoliskossa näkyy kaksi, ovat tärkkelyselimiä, niistä sisäänpäin olevat tummat viivat taas värihiukkasia, joiden välille jää kirkas, väritön kohta. (³⁰⁰/₁)