1. Sekovartiset, Thallophyta.
247
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 264. A–C Chara fragilis. A osa kasvia. k lehtikiehkura. h varren haara. B osa lehteä l, joka kannattaa pikkulehtiä l’, l’’ sekä munapesäkettä mp ja siittiöpesäkettä sp. Munapesäkkeessä munasolu ms, kairakierteiset solut ks ja näiden muodostama latvus lt. Siittiöpesäkkeessä huomattavissa kilvet k. C kilpi k, joka kannattaa kahvaa ka ja tämä taas nystyräsoluja ns. Nystyräsoluista lähtevät siimarihmat r, joiden soluissa siittiöt syntyvät. D–E Nitella flexilis. D palanen siimarihmaa, jonka soluissa syntyy yksi siittiö kussakin. E kairakierteisiä siittiöitä, joissa kaksi värekarvaa. (A 1/1, B 20/1, C 80/1, D ja E 550/1).
mutta niiden kasvu lakkaa pian. Joka kiehkuran vanhimman lehden hankaan syntyy yksi haara (kuva 264, A, h).
Sukuelimet ovat aina lehdillä. Tämän luokan kasvit, näkinpartaiset, ovat joko yksi- (kuva 264, B) tai kaksikotisia. Naarassukuelin on munamainen (kuva 264, B, mp). Sen ulko-osan muodostavat kairakierteiset solut, jotka ympäröivät munasolua (B, ms) ja synnyttävät munapesäkkeen latvaan n. s. latvuksen (Krönchen, B, lt). Charalla on latvus viiden, Nitellalla kymmenen solun muodostama. Munasolu muuttuu hedelmöitymisen jälkeen munaitiöksi, joka jää noiden kairakierteisten solujen muodostaman suojuksen sisään.
Siittiöpesäkkeet pistävät silmiin punaisen värinsä vuoksi. Tarkemmin tutkittaessa huomataan niiden esiintyvän kahdeksan kilven (kuva 264, B, k, C) rajoittamina palloina. Joka kilven keskustassa havaitaan sisäpinnalla n. s. kahva (manubrium, kuva 264 C, ka); sen
