Siirry sisältöön

Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/27

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

A. Oppi kasvien ulkoelimistä.

13

mutta todellisuudessa on muodostunut eriluokkaisten rankojen nivelosista. Esimerkkeinä tästä mainittakoon lehmuksen, pajun ja jalavan haarautuminen, joiden päätesilmut aina kasvukauden loppuessa kuolevat ja varisevat pois, minkä jälkeen ylin sivusilmu tulee niiden sijaan; haarajatkoinen on myös Polygonatum officinalen juurakko. Haarajatko muodostuu myös silloin, kun toinen rangoista, jotka hankahaarautumisessa ovat syntyneet, kasvaa voimakkaammin kuin toinen ja jatkuu jokseenkin emorangan suunnassa.

Juuri 10, 11 §§. (Juuren määritelmä 5 §.)

10 §. Juuri puuttuu sekovartisilta ja sammalilta, mutta esiintyy muilla kasveilla (Utricularialla, Corallorhizalla, Lemna arhizalla, Salvinialla y. m. ei sitä kuitenkaan ole).

Juuri on muodoltaan yleensä melkein lieriömäinen ja kapenee hieman kärkeä kohti; se ei sisällä lehtivihreää (poikkeuksia ks. 11 §, d).

Huntu, joka suojellen peittää juuren kasvupisteen, on selvin eräillä

Kuva 11. A kaksisirkkaisen kasvin pääjuuri haaroineen. B yksisirkkaisen kasvin lisäjuuristo. Kuva 12. Pandanus utilis. Ilmajuuren huntu.