266
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 291. Claviceps purpurea. A kuromia synnyttävä sienirihma. B rukiin tähkä, jossa useita kypsiä torajyviä. C itänyt torajyvä, josta on kasvanut varrellisia itiöemiä. D itiöemän lakki halkaistuna; siinä useita kotelopulloja. E yksityinen kotelopullo vahvemmin suurennettuna; sen sisässä itiökoteloita. p kotelopullon aukko. F umpinainen itiökotelo ja siinä kahdeksan nauhamaista koteloitiötä. G auennut kotelo, josta itiöt tulevat ulos. H itiö. (A 350/1, B 1/1, C 2/1, D 10/1, E 170/1, F–H 350/1).
men ja synnyttää kuromia (kuva 291, A). Nämä ovat tahmean nesteen sisässä, jota sanotaan mesikasteeksi (Honigtau). Hyönteiset kuljettavat tuon aineen houkuttelemina itiöitä kasvista toiseen ja levittävät siten sientä toisiin heinäkasveihin. Tällä asteella oli ennen nimenä Sphacelia segetum. Vähitellen sieni täyttää sikiäimen koko solukon ja muodostaa, hävitettyään tämän, kovan, 1–2 cm pitkän, tumman sinipunaisen rihmastopahkan, joka juuri tunnetaan torajyvän nimisenä (kuva 291, B). Pahka, joka ennen käsitettiin itsenäiseksi sieneksi, Sclerotium clavus, synnyttää kostealla maalla seuraavana keväänä muutamia pienen lakkisienen näköisiä muodostumia, joiden pinnassa lukuisat kotelopullot sijaitsevat (kuva 291, C–E). Näissä muodostuneet koteloitiöt (kuva
