1. Sekovartiset, Thallophyta.
267
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 292. Glonium lineare mätänevän puun pinnalla. (Suurenn.)
291, H) joutuvat nuoreen rukiiseen. Niistä syntynyt rihmasto tunkeutuu lehtituppien kautta sisään, leviää kukkiin asti ja muodostaa niissä taas n. s. mesikasteen. — Clavicepsille on sukua hyönteistoukissa loisiva Cordyceps-suku. Toukka muuttuu lopuksi rihmastopahkaksi. Polystigma muodostaa kellanpunaisia täpliä tuomen lehtiin.
Lääkkeenä käytetään Claviceps purpurean myrkyllistä rihmastopahkaa (Secale cornutum).
3. Heimo. Hysteriaceae. Kotelopullot mustia, aukenevat jonkinmoisella huulellisella suulla. — Lophodermium loisii havupuiden neulasissa saaden niissä aikaan tauteja. Glonium (kuva 292).
Itiökotelot muodostavat avoimen itiölavakerroksen maljamaisen itiöemän, kotelomaljan (apothecium) pinnalla (kuvat 293, 294). Myös voi itiöemä olla lakkimainen. Tämän lahkon sienet ovat yleensä vaaleampia ja maltoisempia kuin edelliseen lahkoon kuuluvat. Useimmat ovat mädännäiskasveja.
1. Heimo. Phacidiaceae. Pieniä, vähäpätöisen näköisiä, kasvinosilla kasvavia sieniä. Useimmiten pienet, mustahkot itiöemät ovat näiden kasvinosien sisässä tai pinnalla. — Rhytisma salicinum muodostaa pyöreähköjä, mustia täpliä pajulajien lehtiin. Rihmasto elää loisena, mutta kotelomaljat kehittyvät vasta pudonneissa lehdissä.
2. Heimo. Pezizaceae. Kotelomaljat maljan tai napin muotoisia, perättömiä tai perällisiä, väriltään helakoita. — Yleisiä maassa, puun pinnalla, lannassa. Peziza (kuva 293), hyvin lajirikas suku. Ascobolus, pieniä, lannassa eläviä lajeja, jotka heittävät itiönsä pitkän matkan päähän. Chlorosplenium, lahossa puussa, joka sienen vaikutuksesta painuu vihreäksi.
3. Heimo. Helvellaceae. Itiöemä useimmiten suuri ja nuijamainen, lakkisienen näköinen, jakautunut itiöttömäksi kannaksi (Stiel) ja koko pinnallaan itiökoteloja muodostavaksi lakiksi (Hut).
Kuva 293. Peziza aurantiaca. (1/1)
