1. Sekovartiset, Thallophyta.
275
seen sienisukuun (Rhizomorpha). Noita jänteitä on pikemminkin pidettävä haaraisena, kasvupisteellisenä rihmastopahkana (Sklerotie). Osaksi ne elävät loisina kuoressa tai kuoren ja puun välissä työntäen silloin sienirihmoja esim. ydinsäteisiin, mutta voivat myös elää mädänsyöjinä vanhoissa kannoissa ja pölkyissä sekä maassa paksumultaisissa metsissä synnyttäen joukoittain itiöemiä. Ne vahingoittavat puuta tuntuvasti.
Helttasienten lukuisien sukujen erottamiseksi toisistaan käytetään etenkin seuraavia tuntomerkkejä: yllämainittujen kahden verhon esiintymistä tai puuttumista, itiöemän laatua, helttojen muotoa ja haarautumista, niiden asemaa kannan suhteen, lakin muotoa, itiöiden väriä j. n. e. Itiöiden väri saadaan selville siten, että asetetaan lakki, heltat alaspäin, valkealle tai värilliselle paperille. Itiöt varisevat paperille ja osoittavat silloin myös selvästi helttojen asennon.
Amanita muscaria, kärpässieni, myrkyllinen. Cortinarius, useita syyssienilajeja, itiöt ruskeat, sisäverho seittimäinen (kuva 306). Lactarius, maitiaisnesteellisiä, useat lajit syötäviä. Russula, yleisiä, punaisia, metsässä kasvavia sieniä, lakki hauras, useat lajit myrkyllisiä. Cantharellus, hyvin tunnettu keltainen, syötävä sieni. Coprinus, mustesieni, väkevällä maalla. Itiöemä hajoaa mustaksi puuroksi. Psalliota campestris, herkkusieni, maukas ruokasieni, jota Keski-Euroopassa viljellään ja myydään vuosittain useiden tuhansien markkojen arvosta.
Itiölava on itiöemän sisässä. Viimeksimainitun sisäosassa, itiömallossa (gleba), on lukuisia onteloita ja käytäviä, joiden seiniä itiölava peittää. Itiömaltoa ympäröi kovempi kuori, koppa (Peridie), joka usein on erilaistunut kahdeksi kerrokseksi. — Itiömallossa on usein kahdenlaisia sienirihmoja. Toiset ovat ohutseinäisiä, runsaasti alkulimaa sisältäviä itiökantoja synnyttäviä, toiset taas paksuseinäisiä eivätkä, kuten edelliset, hajoa itiöiden kypsyessä, vaan kasvavat edelleen ja muodostavat lopuksi villaisen, joustavan hiusvanukkeen (Capillitium). Mädänsyöjiä; useimmat elävät lämpimissä maissa.
1. Heimo. Nidulariaceae. Pienenlaisia sieniä, joiden [...]tiöemät aluksi ovat pallomaisia tai lieriömäisiä, mutta kypsyessään
