276
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 308. Crucibulum vulgare. (1/1)
muuttuvat maljan tai pikarin muotoisiksi. Tällöin niissä on useimmiten monta mykiömäistä pikkukoppaa (peridiolum), jotka ovat itiöemän sisässä kuin munat pesässä. Pikkukopat syntyvät sen johdosta, että itiömalto, lukuunottamatta itiölavaonteloita lähinnä ympäröivää osaa, hajoaa. Täten muodostuu kustakin itiölavaontelosta yksi pikkukoppa. — Mätänevän puun pinnalla Crucibulum (kuva 308), Cyathus.
2. Heimo. Lycoperdaceae (Maanmunat). Itiöemä pallomainen tai munamainen, aukeaa eri muodoilla eri tavoin. Lopuksi on sen sisässä vain itiöitä ja hiusvanuketta. — Lycoperdon, itiöemä kannallinen (kuva 309), Bovista, itiöemä kannaton. Molempien koppa murtuu latvastaan. Geaster (kuva 310); kopan ulkokerros aukeaa tähtimäisesti, sisäkerros reiällä.
3. Heimo. Hymenogastraceae. Itiöemät maanalaisia, maltoisia, ilman hiusvanuketta. Koppa paksu, yksinkertainen, aukeamaton, joten itiöt pääsevät vapaiksi vasta itiöemän mädätessä. — Rhizopogon, pähkinän tai saksanpähkinän kokoisia itiöemiä.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 309. Lycoperdon gemmatum. (1/3
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 310. Geaster hygrometricus. A nuori itiöemä. B kehittynyt itiöemä, jonka ulkokerros on murtunut tähtimäisesti liuskoihin. A kostealla ilmalla; C sama kuivalla ilmalla. (1/1)
Ruostesienet, jotka muodost[u]vat hyvin luonnollisen ryhmän, loisivat ilmisiittiöissä, joiden varsissa ja lehdissä ne esiintyvät keltaisina, ruskeina tai mustina täplinä. Niillä syntyy monenlaisia itiöitä, jotka
