1. Sekovartiset, Thallophyta.
277
tietyssä järjestyksessä kehittyvät toinen toisensa jälkeen, niin että voi erottaa 2–5 eri astetta.
Muutamilla lajeilla on kehitykseen yhdistynyt isännänvaihdos (Wirtswechsel), jolla tarkoitetaan, että toiset lisääntymiselimet muodostuvat vain yhdellä siemenkasvilajilla, toiset taas yksinomaan jollakin toisella. Tällaisia loisia sanotaan muuttoloisiksi (heteröcisch) vastakohtana yhdellä lajilla eläville yksi-isäntäisille (autöcisch) loisille.
Esimerkkinä ruostesienen kehityksen kulusta mainittakoon vilja- eli happomarjaruosteen (Puccinia graminis) kehitys. Ensimmäisen sukupolven muodostavat kesäitiöt (Uredospore, kuva 311, I), jotka syntyvät kuromina. Kesä- ja heinäkuussa kesäitiöjoukot esiintyvät heinäkasvien vihreissä osissa pieninä pitkulaisina, kellanruskeina täplinä murtaen päällysketon. Itiöt ovat pitkänpyöreitä ja yksisoluisia; niiden seinä on väritön, mutta sisällys punakeltainen. Kun ne joutu-
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 311. Puccinia graminis. I osa kesäitiökerrosta Triticum repensin lehdellä. ur kesäitiöitä. t talvi-itiöitä. II talvi-itiökerrosta t Triticum repensin lehdellä b. e lehden päällysketto. III Berberiksen lehden poikkileikkaus. Lehti on u–y:n kohdalla loisen vaikutuksesta paksunnut. Sen yläpinnalla o on sauvaitiöpulloja sp ja niissä sauvaitiöitä. Alapinnalla u taas näkyy helmi-itiömaljoja a, joista kolme on auennut; niistä kahdesta jo vapautuu itiöitä, yksi helmi-itiömalja on vielä ummessa. p helmi-itiömaljan koppa. IV nuori helmi-itiömalja, joka ulkonaisesti ei vielä ole puhjennut lehden pinnalle. u lehden alapinta. (I 300/1, II 175/1, III, IV 50/1).
