1. Sekovartiset, Thallophyta. 281
2. Heimo. Melampsoraceae. Talvi-itiöt liittyvät yhteen kiinteäksi, eri tavoin muodostuneeksi kerrokseksi. Melampsora-suvussa tämä kerros On rupimainen. M. salicina pajulajien lehdissä, M. betu- lina (kuva 313) koivun lehdissä, hyvin yleisiä. Chrysomyxa Abietis kehittää vain talvi-itiöitä; ne ovat pitkittäisissä jonoissa, jotka ovat yhtyneet kullankeltaisiksi laikuiksi, jotka keväällä esiintyvät kaksivuo- tiailla kuusen neulasilla. Coleosporium, useiden lajien helmi-itiömaljoja tavataan männyn neulasilla (kuva 314, o); keltaiset kesäitiöryhmät (4) ja veripunaiset talvi-itiökerrokset esiintyvät hyvin yleisesti Melampyru- milla; niitä tavataan myös Euphrasia-, Rhinanthus-, Campanula- ja Senecio-suvuissa. Aluksi 1-soluinen talvi-itiö jakautuu neljäksi soluksi, muuttuen täten kokonaisuudessaan alkeisrihmaksi (e). Cronartium Peri- dermium Pini aiheuttaa männyn rungon tervasroson, joka on tarttuva; helmi-itiöt muodostuvat pussimaisen, usean millimetrin laajuisen kopan sisässä männyn latvuksessa ja oksissa; kevät- ja talvi-itiöt Pedicularis-
lajeilla.
4. Alaluokka. Nokisienet, Ustilaginales.
Verraten yhtenäinen sieniryhmä, johon kuuluu korkeammissa kas- veissa loisina eläviä sieniä, jotka täydelleen hävittävät niiden erikoisia osia, missä ne muodostavat suurin määrin ruskeita tai melkein mustia
ätköitiöitä (Klamydosporen). Nämä syntyvät (kuva 316, A) sieni-
rihmoista, jotka muodostavat tiheitä ryhmiä isäntäkasvin eräissä osissa, usein sen lisääntymiselimissä. Nuo itiöt ovat yksisoluisia; ja
Kuva 316. A Ustilago olivacea.
ätkö- eli i-itiöitä (Brand- Spore) muodostava sienirihma. B—D Ustilago segetum. B ra- vintoliuoksessa itävä kätköitiö cl, josta kasvaa poikittain soluiksi jakautunut alkeisrihmasto €, Jonka soluista syntyy kuromia c. C ravintoliuoksessa oleva, irtau- tuneiden, itävien kuromien ympä- röimä alkeisrihmasto. D hiiva- sienten tavoin lisääntyviä kuromia. (A %/, B "1 € fn
D 350/,) .
