Siirry sisältöön

Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/296

Wikiaineistosta
Tätä sivua ei ole oikoluettu

282 111. — Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.

ovat tietyissä tapauksissa liittyneet toisiinsa parittain tai ryhmiksi.

Ympäröivien osien hävitessä jtiöt vapautuvat ja leviävät tuulen my. kana. Ne talvehtivat ja itävä änä, jolloin niistä ei suorastaan kasva rihmastoa, vaan lyhyt aikeisrilmasto (promycelin kuva 316, B, f). Tämä synnyttää joko kärjestään tai välisoluista kuro.

mia (kuva 316, B, c), joita sanotaan myös alkuitiöiksi (Sporidic). Nämä muistuttavat jonkin verran kantaitiöitä, mutta eivät yleensä synny

yhtä säännöllisessä järjestyksessä kuin ne. Alkuitiöt lisään vät hiiva. sienten tavoin kuroutumalla (kuva 316, D). Mädänsyöjinä nc voivat

täten lisääntyä rajattomasti. Näin syntyneet solut tartuttavat ity. putkellaan isäntäkasvin. Tässä tuo hieno, harvojen solujen muodos. tama rihmasto kasvaa edelleen ja muodostaa viimein tietyissä isäntä. kasvin elimissä kätköitiöitä.

Isäntäkasvi saa monessa tapauksessa tartunnan ollessaan vielä itu. asteella, ja rihmasto, jonka hienot rihmat elävät isäntäkasvin solu- väleissä, seuraa kasvin kehityksen mukana kasvin siitä mainittavasti

kärsimättä, ennen kuin sieni on ennättänyt siihen elimeen, jossa itiöt

muodostuvat. Toisissa tapauksissa tartunta tapahtuu vanhemmissa osissa.

I. Heimo Ustilaginaceae. Alkeisrihmasto poikittain jakautunut soluiksi (kuva 317, A).

Useat Ustilago-suvun lajit elävät viljakasveillamme, joiden jyvät lopuksi täyttyvät kokonaan mustalla kätköitiöjauheella. Tätä sano- taan viljan noeksi, ja se vaivaa etenkin kauraa ja ohraa. Nokea esiin- tyy varsinkin kosteiden keväiden jälkeen, kun sienen maassa olevat itiöt ovat runsaasti itäneet viljan itämisen ja ensi kehityksen aikana,

jolloin saastutus juuri tapahtuu. Useita muita lajeja elää luonnonvaraisissa ruoho- kasveissa, esim. Ustilago violacea Caryo- phyllaceae-heimoon — kuuluvien — kasvien ponsissa, U. receptaculorum Tragopogonin

kukinnoissa ja U. Caricis Carex-lajien siki- äimissä.

Kuva 317.

Itäviä kätköitiöitä. A Ustilago recep- taculorum.

B Tilletia Tritici. pm alkeisrihmasto-

d kuromia, jotka esim. v:n kohdalla ovat parit-

tain yhtyneet. (400/)