I. Sekovartiset, Thallophyta.
283
2. Heimo. Tilletiaceae. Alkeisrihmasto ej ole jakautunut useammaksi soluksi eikä haaroittunut. Kuromat kehässä sen kärjellä (kuva 317, B).
Tilletia Tritici, haisunoki, muodostaa itiönsä vehnäjyvien sisässä. Sellaiset jyvät ovat ulkonaisesti vain vähän epämuotoisia, mutta haisevat voimakkaasti pilaantuvan silakan suolavedeltä. Urocystis, Viola ja Anemone-lajeilla.
Koska jäkälissä on lehtivihreää, ne voivat, samoin kuin levät, itsenäisesti valmistaa ravintonsa tarvitsematta sienien tavoin valmista, elimellistä ravintoa. Päinvastoin kuin levät, jotka suurimmaksi osaksi elävät vedessä, kasvavat jäkälät, perin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, kuivilla, usein erittäin kuivilla paikoilla.
Jäkälien sekovartta esiintyy kolmea eri päämuotoa:
- rupimainen (krustenförmig) sekovarsi on lujasti painunut alustaansa (kuoreen, kiveen) koko pinnallaan. Sen reunat eivät kohoa vapaiksi liuskoiksi. Siitä tunkeutuu hyyfejä usein syvälle alustaan. Se kasvaa ulko-osistaan, mutta usein se on vailla varmaa muotoa (kuvat 318–320);
- lehtimäinen (laubförmig) sekovarsi on myöskin levinnyt alustalleen, mutta ei ole kiinteästi kasvanut siihen kiinni. Sen vaalealla ala-
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 318. Lecanora subfusca. a kuori, jolla jäkälä kasvaa. l jäkälän sekovarsi. s sen kotelomalja (1/1). s’ kotelomalja, hieman suurennettuna.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 319. Kaksi eri lajia kirjoitusjäkäliä. c Graphis. l Opegrapha. (1/1)
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 320. Pertusaria communis. (1/1)
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 321. Xanthoria parietina puun kuorella. Keskellä kotelomaljoja. (1/1)
