A. Oppi kasvien ulkoelimistä.
17
muilla kuumissa maissa puiden varsilla tai kallioilla kasvavilla kasveilla.
d. Ilmajuuri (Luftwurzel). Tupsumaisia, ilmassa vapaina riippuvia juuria tavataan useilla kuumissa maissa esiintyvillä ulkovierailla l. päällyskasveilla (Epiphyt), jotka elävät toisilla kasveilla ottamatta niistä ensinkään ravintoa. Ilmajuuret imevät sadevettä; usein ne sisältävät lehtivihreääkin ja auttavat siten lehtiä näiden yhteyttämistyössä.
e. Imujuuri (Saug- l. Haftwurzel, Haustorie), joka tunkeutuu toisiin eläviin kasveihin ottaakseen niistä ravintoa, selitetään myöhemmin.
Kuva 18. Sonneratia alba. Hengitysjuuret.
f. Hengitysjuuri (Atemwurzel). Eräillä suokasveilla, kuten rämekypressillä, Taxodium, sekä mangrovepuilla (kuva 18) kasvaa osa juurista maasta ylöspäin ilmaan. Näiden kautta voivat vetisessä maassa kasvavat juuret saada ilmaa.
g. Perin omituisia ovat kuumissa maissa esiintyvien, vuolaasti virtaavissa kalliopuroissa kasvavien Podostemaceae-heimon kasvien juuret. Näillä näet juuri muodostaa melkein yksinään koko kasvin; se on usein lehtimäinen, litistynyt ja vihreä.
12 §. Korkeimmilla levillä ja alhaisemmilla maksasammalilla tavattavista sekovarren ja varren välimuodoista puhuttiin jo edellä (8 §).
Varren kasvupiste on ylinnä varren tavallisesti kartiomaisessa tai puolipallon muotoisessa kärjessä, joka on paljas, t. s. ei ole peittynyt millään juurenhuntua vastaavalla muodostumalla, ja jolla lehdet syntyvät kärkihakuisesti (akropetal), t. s. ovat sitä nuorempia, mitä lähem-
