2. Sammalet, Bryophyta
301
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 342. Andreaea petrophila. ps valeperä. Spf itiöpolven pesäkeperä. k itiöpesäke. c huntu. (12/1)
Heimo. Andreaeaceae. Ruskeahkoja tai mustia kalliosammalia, joiden itiöpesäke muistuttaa maksasammalten itiöpesäkettä siinä suhteessa, että siihen auetessa muodostuu neljä rakoa. Rakojen väliset pesäkkeen seinän kaistaleet pysyvät kuitenkin kiinni toisissaan sekä kärjestään että tyvestään (kuva 342). — Vain yksi suku, Andreaea.
Varsinaiseen itiöpolveen kuuluva pesäkeperä. Itiöitä muodostava solukko ympäröi patsasta ylhäältä avoimen lieriön tavoin. — Tähän kuuluvat kaikkein useimmat lehtisammalet, noin 14,000 lajia.
Itiöpesäke aukeaa, kuten rahkasammalilla, kannen tavoin, jonka yläpinnan keskessä usein on erityinen kärki. Sen ohessa on tässä lahkossa omituinen suuvarus (Peristom) pesäkkeen suuaukon ympärillä. Suuvarus on muodostunut punaruskeista tai kellertävistä hampaista, joiden muodot ja paksunnukset ovat eri ryhmissä erilaiset ja siksi systematiikan kannalta tärkeitä.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 343. Mnium hornum. A sammalkasvi itiöpolvineen, itiöpesäke vielä hunnun c peitossa. B sammalkasvi, itiöpolvi kypsä. s pesäkeperä. k pesäke. d kansi. rh juurtumahapsia. C pesäke auenneena. p suuvarus. d kansi. D kaksi ulompaa suuvarushammasta. E sisempi suuvarus. (A, B 1/1, C 3/1, D, E 58/1).
