18
I. Muoto-oppi.
Kuva 19. Kaavakuva varren pään halkileikkauksesta. V itse kärki, jossa kasvupiste sijaitsee. 1 nuorin lehti; sitä seuraavat ikänsä mukaan lehdet 2, 3, 4 j. n. e. Lehtien 1–4 hangoissa ei vielä näy silmuja; lehdet 5 j. n. e. sen sijaan ovat jo tukilehtinä kukin silmulleen (k). Kahdessa vanhimmassa silmussa näkyy jo lehtiaiheita. M ydin. S johtojänteet.
pänä ne ovat kärkeä. Lehdet kasvavat aluksi nopeammin kuin varsi ja taipuvat yli tämän pään (kuvat 19, 20), koska lehden alapinta kasvaa jonkin aikaa sukkelammin kuin sen yläpinta.
Varren päätä ja sitä ympäröiviä, ei vielä kehittyneitä lehtiä sanotaan yhdessä silmuksi (Knospe). Silmu on siis vielä kehittymätön verso eli verson latva, siis varren pää siihen kuuluvine lehtineen, joka pää on syntynyt yhdestä kasvupisteestä. Tavallisesti ei sillä ole jyrkkää rajaa alaspäin, koska vielä silmutilassa olevat lehdet vähitellen muuttuvat täysin kehittyneiksi. Yleensä talvisilmuilla kuitenkin on sangen selvä raja (kuva 20). — Varren kärkikasvu loppuu säännönmukaisesti kukan tai kukinnon muodostuessa.
Nivelvälit. Aluksi lehdet ovat silmussa aivan lähellä toisiaan, niin ettei useinkaan ole ensinkään vapaita varsiosia niiden välillä. Pian ne kuitenkin loittonevat toisistaan, kun varsi pitenee, ja tämä esiintyy silloin aina kahden toisiaan seuraavan lehden välissä selvemmin lehtien eri osiin jakamana rankana.
Sitä varren kohtaa, jossa on kiinni yksi tai useampia lehtiä, sanotaan niveleksi (Knoten, nodus), sitä varren osaa taas, joka on kahden tällaisen peräkkäisen kiinnityskohdan välissä, nivelväliksi (Internodie).
Verson ja koko kasvin ulkomuoto riippuu suuressa määrin varren nivelvälien pituudesta. Muutamat varret pysyvät hyvin lyhytniveli-
Kuva 20. Halkileikkaus kuusen päätesilmusta elokuussa. pv varren pää, josta alaspäin joukko lehtiaiheita. e silmusuomuja (uloimmat on leikattu poikki). x silmun ja edellisen vuosiverson raja.
