A. Oppi kasvien ulkoelimistä.
19
sinä (kurzgliedrig), toiset taas ovat pitkänivelisiä (langgliedrig). Lyhytnivelisiä ovat esim. palmujen varret, sipulit, kaikki kukat ja myöhemmin (26 §) mainittavat kääpiöversot (Kurztrieb, Pinus-, Larix-, Berberis- y. m. suvuissa). Pitkiä ja lyhyitä nivelvälejä on usein samassa versossa, esim. ratamolla (Plantago major), jonka pääverson nivelvälit ovat hyvin lyhyet, joten lehtien asento tulee ruusukkeiseksi (rosettenständig), jota vastoin sivuversojen (kukintojen) ensi nivelväli on hyvin pitkä (vana), seuraavat kukkien väliset taas hyvin lyhyet.
Varsi kasvaa, kuten juurikin, pituutta pääasiassa kärjestään; kasvava ala on varressa kuitenkin yleensä melkoista pitempi kuin juuressa. Kuitenkin tapahtuu kasvua useissa varsissa muuallakin kuin kärjessä, välikasvuisesti (interkalär), kuten esim. heinien kunkin nivelvälin tyvessä.
13 §. Lehtiasento. Lehtien asento varrella voi olla joko vastakkainen tai kierteinen eli hajallinen.
A. Vastakkainen lehtiasento. Kun kaksi lehteä on varrella samalla korkeudella aivan vastapäätä toisiaan, t. s. kun niiden välinen osa varren ympärystä (asentoväli, Divergenz) on puolet varren kehästä eli 180°, niiden asentoa sanotaan vastakkaiseksi (gegenständig, opponiert). Tällöin on kaksi toisiaan seuraavaa lehtiparia melkein aina ristikkäin (gekreuzt, decussiert), t. s. kukin lehti on juuri edellisen lehtiparin asentovälin keskessä (esim. sireeni, huulikukkaiset, nokkoset). Tästä on se etu, etteivät lehdet varjosta toisiaan.
Säteittäinen (quirlig) lehtiasento eroaa vastakkaisesta vain siten, että siinä on useampia kuin kaksi lehteä samalla korkeudella (esim. Nerium, Hippuris, Myriophyllym).
Nämä asennot voi kuten kaikki asentosuhteet yleensä hyvin havainnollisesti esittää pohjakaavoilla (Diagramme, Kuvat 21, 22), t. s.
 |
 |
| Kuva 21. Verson pohjakaava, jossa on vuorottelevat, kaksielimiset kiehkurat. 0–0, 0–0 neljä pystyriviä, 1–1, 2–2, 3–3 j. n. e. toisiaan seuraavat kiehkurat. | Kuva 22. Kierteisen asennon pohjakaava, jossa asentoväli on 1/3 (120°). |
