3. Sanikkaiset, Pteridophyta.
319
lyhyet, lehdet yksisuoniset ja tiheässä. Asennoltaan ne ovat joko kierteiset tai ristikkäiset. Jälkimmäisessä tapauksessa varsi on tavallisesti litteä, ja siten tulevat leveillä sivuilla olevat lehdet jossakin määrin toisenmuotoisiksi kuin reunoilla sijaitsevat (L. complanatum). Juuret ovat kaksihankaisesti haarautuneet (ks. kuva 10, C). Varren johtojänteet ovat rakenteeltaan säteittäiset.
Itiöpesäkkeet syntyvät itiöitä muodostavien lehtien solukon sisässä. Nämä lehdet ovat muutamilla lajeilla (esim. L. selago) aivan samanmuotoiset kuin marrot lehdet. Toisilla lajeilla ne taas eroavat muodoltaan marroista lehdistä eivätkä ole vihreitä. Tällöin ne muodostavat tähkän näköisiä itiöpesäkkeistöjä, jotka L. clavatumilla ovat tähkän näköisiä ja erityisten, lyhytlehtisten perien päässä (kuva 359, a).
Apteekeissa käytetään Lycopodium clavatumin itiöitä Lycopodium-nimellä.
Iso- ja pikkuitiöitä. Alkeisvarsikot, varsinkin koirasalkeisvarsikko, hyvin surkastuneet, naarasvarsikko ei tule ulos isoitiöstä. Lehdet kielekkeelliset. Tämä lahko käsittää kaksi heimoa: Selaginellaceae ja Isoëtaceae.
1. Heimo. Selaginellaceae. Tähän heimoon kuuluu vain yksi, pääasiassa kuumissa maissa kasvava suku, Selaginella, joka käsittää noin 700 lajia. Se muistuttaa jossakin määrin Lycopodiumia. Varsi on useimmiten erilaispintainen, litteä ja haarautunut yhdessä tasossa. Lehdet ovat pieniä, pyöreämäisiä tahi puikeita. Ne ovat neljässä rivissä, joista kaksi pienilehtistä on varren yläsivuilla, molemmat toiset, suurilehtiset, kumpikin omalla reunallaan (kuva 361). Lehtien kannassa on pieni, kalvomainen kieleke (ligula).
Itiöpesäkkeet (kuva 362) ovat yksitellen itiöitä kannattavien lehtien tyvessä. Nämä lehdet ovat useimmiten jossakin määrin toisenlaisia kuin marrot lehdet ja ovat yhtyneet tähkän näköiseksi itiöpesäkkeistöksi.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 361. Selaginella Martensii. s varren reunalla, r sen yläsivulla sijaitsevia lehtiä. (1/1)
