Siirry sisältöön

Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/338

Wikiaineistosta
Tämän sivun oikoluvussa oli ongelmia

324

III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.

Kaikki nämä kukan lehdet ovat tavallisesti lähellä toisiaan, lyhyellä rangalla. Havupuilla tämä ranka on useimmiten pitkänomainen, mutta useimmilla ilmisiittiöillä se on hyvin lyhyt ja litistynyt kukkapohjukseksi (Blütenboden, torus). Kukan lehtien hangoissa ei ole koskaan silmuja.

Kehättömäksi (achlamydeisch, nackt) sanotaan kukkaa, josta kehä kokonaan puuttuu (kuva 367). Tällaisia ovat useat Araceae-heimon kasvit (Calla, Arum), Carex, Fraxinus excelsior, Piper j. n. e.

Sellaista kukkaa, jossa on sekä hede- että emilehdet, Sanotaan kaksineuvoiseksi (zweigeschlechtig, hermaphrodit, zwitterig, monoklin). Jos hetiö tai emiö kukasta häviää, sitä nimitetään yksineuvoiseksi (eingeschlechtig, diklin), edellisessä tapauksessa emi-, jälkimmäisessä hedekukaksi (kuva 367, BD). Jos taas kukasta puuttuvat sekä hede- että emilehdet, sitä sanotaan neuvottomaksi (geschlechtslos).

Jos kukan terälehtimäisten muodostumien luku lisääntyy tavattomassa määrin, kukkaa sanotaan kerrotuksi eli hyötykukaksi (gefüllte Blüte), Tämä lisääntyminen voi tapahtua hede- ja emilehtien kustannuksella tai niistä riippumatta. Hyötykukkia esiintyy esim. useilla tulpaani-, ruusu-, neilikka- y. m. muodoilla, joita kasvatetaan puutarhoissa. Mykerökukkaisilla nimitetään »hyötykukiksi» sellaisia kukintoja, joissa kehräkukkien torvimaiset teriöt ovat muuttuneet kielimäisiksi.

Kehä. Verhiö (Kelch, calyx) on vihreä ja voi sen vuoksi ottaa osaa ravitsemistyöhön. Verhiön tehtävänä on suojella sisempiä lehtiä, joita se peittää silmussa. Senpä takia verholehdet (Kelchblatt, sepalum, kuva 366, k) ovatkin leveitä, lujia, ruodittomia. Ne ovat ehytlaitaisia; ainakin on päinvastainen suhde harvinainen (Rosa). Tiheissä kukin-

Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun.

Kuva 367. Kehättömiä kukkia (Araceae-heimo). AD Synandrospadix vermitoxicus. E Calla palustris. B, C ja D ovat yksineuvoisia; D on heteiden surkastumisen johdosta emikukka, B ja C emien surkastumisen takia hedekukkia. D:ssä ovat emiötä ympäröivät lehdet joutoheteitä. (Hieman suurenn.)