20
I. Muoto-oppi.
kartiomaiseksi ajatellun rangan kaavamaisilla pohjakuvilla, joissa elinten kiinnityskohdat merkitään samakeskisille kehille siten, että korkeammalla olevat elimet tulevat yhä sisemmille kehille.
Kuten pohjakaavasta kuvasta 21 näkyy, on niiden suorien pitkittäisten rivien luku, joissa vuoroittain kiehkuraisessa (alternierend quirlig) asennossa olevat elimet varrella sijaitsevat, kaksi kertaa suurempi kuin yksityisen kiehkuran elinluku. Niinpä rivejä on kuusi, kun kiehkurat ovat kolmilukuiset, kymmenen, kun ne ovat viisilukuiset, j. n. e. Näitä suoria pituusrivejä, jotka pohjakaavassa esiintyvät säteittäisinä viivoina, sanotaan pystyriveiksi (Orthostiche). Galiumin lehdet ovat asennoltaan valesäteittäiset, niillä kun lehtien väliset korvakkeet ovat tavallisten lehtien muotoiset.
B. Kierteinen lehtiasento. Kun varrella on samalla korkeudella vain yksi lehti, sanotaan lehtiasentoa kierteiseksi (spiralig). Tällöinkin ovat toisiaan seuraavien lehtien väliset kulmat, kun nämä ajatellaan siirretyiksi samaan tasoon, tavallisesti tietyn suuruiset, ja lehdet muodostavat tietyn luvun pystyrivejä (kuva 23). Jos kahden toisiaan välittömästi seuraavan lehden väli on puolet varren kehästä (180°), syntyy kaksi lehtiriviä ja lehtiasentoa sanotaan vuoroittaiseksi (alternierend), kuten esim. heinillä; jos se on 1/3, kehästä (120°), muodostuu kolme lehtiriviä (kuva 22), ja neljäs lehti on suoraan ensimmäisen yläpuolella (esim. Cyperaceae). Kun asentoväli on 2/5 (144°), syntyy 5 lehtiriviä, ja kuudes lehti on suoraan ensimmäisen yläpuolella (tammi, kirsikkapuu y. m.); kun asentoväli on 3/8, on lehtirivejä 8, ja yhdeksäs lehti on ensimmäisen yläpuolella (kaali, retiisi), j. n. e. Mitä lyhyemmät nivelvälit ovat, sitä useammassa pystyrivissä ovat lehdet, mistä seuraa, etteivät ne varjosta toisiaan (Sempervivumin ruusukkeiset lehdet, kuva 24).
Yllämainitut asentovälit ovat tavallisimmat ja
Kuva 23. Kaavakuva lehtiasennosta 3/8. Niiden lehtien paikka, jotka sijaitsevat varren etusivulla, on merkitty mustilla kolmikulmaisilla kuvioilla, taas takasivulla sijaitsevien, joiden on ajateltava näkyvän varren läpi, ympyröillä. Kaikkia lehtiä yhdistää toisiinsa peruskierre (Grundspirale, genetische Spirale). 1, 2, 3 j. n. e. lehtiä. I–I, II–II j. n. e. 8 pystyriviä.
