A. Oppi kasvien ulkoelimistä.
21
Kuva 24. Erittäin lyhytnivelinen kasvi (Sempervivum), jonka lehdet ovat monessa pystyrivissä.
muodostavat n. s. perussarjan (Hauptserie) 1/2, 1/3, 2/5, 3/8, 5/13, 8/21 j. n. e., jonka ylimpien jäsenten esittämät asentovälit tavataan esim. havupuiden kävyissä ja mykerökukkaisten kehdoissa. Näiden murtolukujen osoittaja ja nimittäjä saadaan laskemalla yhteen kahden lähinnä edellisen osoittajat ja nimittäjät. On muitakin sarjoja, esim. 1/3, 1/4, 2/7 j. n. e., sekä 1/4, 1/5, 2/9, j. n. e.
Puheenaolevaa lehtiasentoa sanotaan kierteiseksi (spiralig), koska voi ajatella joko oikeaan tai vasempaan kierteisen viivan vedetyksi lehtien kiinnityskohtien kautta; tällöin ajatellaan viivan kulkevan lyhyintä mahdollista tietä. Jos jostakin lehdestä (0) lähtien seurataan tätä kierrettä ja merkitään numeroilla 1, 2, 3 j. n. e. seuraavat lehdet, kunnes tullaan lehteen, joka on suoraan alkukohdaksi otetun lehden (0) yläpuolella, on viimeinen numero asentovälimurtoluvun nimittäjä; tämän osoittaja taas ilmaisee, montako kierrosta varren ympäri tällä matkalla on tehty.
14 §. Silmujen muodostuminen. On versoja (unikot, palmut, käpypalmut), jotka eivät haaraannu, mutta yleensä versot haarautuvat sen johdosta, että niihin muodostuu uusia silmuja (Knospe), jotka kehittyvät edelleen. Silmut ovat ulkosyntyisiä (exogen), t. s. ne muodostuvat emoverson uloimmissa osissa, eivätkä sisäsyntyisesti niin kuin juuren haarat. Silmuja ei synny mihin hyvänsä, vaan yleensä tiettyihin paikkoihin varrelle, nimittäin sen ja lehden välisiin kulmauksiin, lehtihankoihin (Blattachsel). Sitä lehteä, jonka hangassa silmu on, sanotaan tämän suojus- l. tukilehdeksi (Stütz-, Tragblatt) ja itse silmua hankasilmuksi (Achselknospe). Tämän vastakohtana puhutaan päätesilmusta (Terminalknospe). Silmujen ja niistä kehittyneiden haarojen asento riippuu
Kuva 25. Lonicera xylosteum. Varisseiden lehtien n hangoissa sijaitsevia päällekkäisiä silmuja.
