Ilmisiittiöt, Phanerogamae.
337
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 381. A Suorasuuntainen, B vastasuuntainen, C luokkimainen siemenaihe. Kuva kaavamainen ja suurennettu.
gekrümmt) on siemenaihe, kun itse sen sydän ja kalvot ovat käyristyneet (C).
Sikiäimessä voivat siemenaiheet olla pystyjä (aufrecht, kuva 382, A) tai riippuvia (hängend, C). Siemenaiheen sisärakenteesta ks. siv. 357–359, 361.
Edellä on selitetty ilmisiittiöiden toisen kaaren, koppisiemenisten, emi. Toisessa kaaressa, paljassiemenisillä, eivä yksityiset emilehdet kasva reunoistaan yhteen eivätkä sulje siemenaiheita sisäänsä. Niillä ei siis ole emejä, vaan siemenaiheet ovat paljaina litteähköillä emilehdillä. Coniferae-luokassa siemenaiheet ovat parittain käpylehtien tyvessä, niiden sisäpinnalla (kuva 383). Parittain ovat siemenaiheet myös Cycadaceae-heimon kasveilla (kuvat 384, 385). Muutamissa suvuissa emilehdet ovat erikoisen muotoiset (kuva 384); Cycas-suvussa ne ovat tavallisten kasvulehtien näköiset, pariosaiset, kuten kasvulehdetkin, mutta niiden reunoissa ovat siemenaiheet (kuva 385).
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 382. A, B sikiäimiä, joissa siemenaiheet pystyt. C siemenaiheet riippuvat. A Fagopyrum esculentum; istukka pohjaistukka, siemenaihe suorasuuntainen. B Armeria maritima; istukka pohjaistukka, siemenaihe vastasuuntainen. C Foeniculum officinale; istukka liiteperäinen keski-istukka, siemenaihe vastasuuntainen. (A–C halkaistuina; A, B 20/1, C suurenn.)
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 383. Abies alba. a käpysuomu ulkopuolelta, b sisäpuolelta. Kuvassa b näkyy suomulla kaksi siivekästä siementä. (1/1)
Kasvioppi — 22
