340
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
sikiäimeksi (unterständiger Fruchtknoten) ja kehää kiinnitykseltään sikiäispäälliseksi (oberständige, epigyne Blüte, kuvat 386, C, 387, F). Näiden eri muotojen välillä on väliasteita. Kukkapohjuksen muoto vaikuttaa suuresti kukan rakenteeseen, kuten kuvasta 387 voi nähdä. Jos kukkapohjus on hetiön ja emiön välissä kehittynyt vielä enemmän kuin kuvassa 387, B ja jos se lisäksi on rengasmaisesti pullistunut, tätä pullistumaa sanotäan pohjuskehräksi (discus, kuva 533, B).
Niissäkin kukissa, joissa kehä on sikiäispäällinen, kukkapohjus on aluksi melkein tasalatvainen, mutta myöhemmin pohjuksen reunat kasvavat ylöspäin; sen johdosta kohoavat reunoilla sijaitsevat hetiö ja kehä ylös, niin että emilehtien alaosat istukkoineen jäävät alimmaksi kukkaan (kuva 392).
Harvoin kukkapohjus pitenee nivelvälin tavoin verhiön ja teriön välissä (Caryophyllaceae, kuva 479); hieman useammin tapahtuu tällainen piteneminen kehän ja hetiön välissä (hetiöpieli, Androphor, Passifloralla ja Capparidaceae-heimossa) tai hetiön ja emiön välissä (emiöpieli, Gynophor, Capparidaceae-heimossa, kuva 502). Kukkapohjuksessa voi esiintyä rengasmaisia nysty- ja suomuryhmiä, jopa varsin silmiinpistäviä suuria, terälehtimäisiäkin muodostumia (Passiflora, kuva 506).
Mesiäiset (Nektarie) ovat erityselimiä, jotka erittävät tuoksuvaa tai hyvänmakuista, tavallisesti imelää nestettä, jota hyönteiset hakevat. Ne sijaitsevat kukan lehdillä tai kukkapohjuksessa. Mesi erittyy joko kukkapohjuksen tai kukkalehtien pintasolukosta tai erikoisista rauhasnystyistä, jotka ovat joko vapaina tai sikiäimen seinän sisässä (Septaldrüsen). Huomattavia mesiäisiä ovat n. s. kannukset (Sporn), ontot, pitkän keilamaiset kehän, tavallisesti teriön, pullistumat. Kannuksia on esim. Aquilegia-suvun (kuva 388) ja Orchidaceae-heimon kasveilla. Violalla on kahdessa hedelehdessä kummassakin mesinysty; nämä pistävät pitkälle terälehtien muodostamaan kannukseen (kuva 369, B): Omituisia mesiäisiä ovat myös pienet, taskumaiset syvennykset leinikköjen terälehtien tyvessä, tötterömäiset terälehdet Helleborus- (kuva 481), Nigella- ja Eranthis-suvuissa, Aconitumin kaksi terälehteä, joita ky-
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 388. Kokokiehkuraisen kukan (Aquilegia vulgaris) pohjakaava. sp terälehden kannus. Verhiössä, teriössä ja emiössä yksi kiehkura kussakin, hetiössä sen sijaan viisi.
