22
I. Muoto-oppi.
siis lehtiasennosta. Tavallisesti syntyy vain yksi silmu kuhunkin lehtihankaan ja se sijaitsee silloin tämän keskustassa. Poikkeuksia kuitenkin on, esim. Lonicera (kuva 25), jolla lehtihangassa on useita päällekkäisiä silmuja. Näistä ainoastaan suurin kehittyy haaraksi, mutta jos se vahingoittuu, lähtee yksi varasilmuista kasvamaan sen asemesta.
Toisinaan tapahtuu silmun ja sen tukilehden kesken siirtymisiä, niin että joko silmu on työntynyt ylemmäs varrelle (Sparganium, kuva 26) tai tukilehti haaralle (Monotropa, kuva 27).
Silmuja ei synny jokaiseen lehtihankaan. Paitsi jo puheena olleita palmuja y. m. mainittakoon esimerkkinä tästä vielä monilehtincn kuusi, jolla tavataan silmuja ainoastaan muutamissa lehtihangoissa. Toiselta puolet voivat suojuslehdet surkastua tai kokonaan hävitäkin, samalla kun niiden silmut kehittyvät. Näin on laita
 |
 |
| Kuva 26. Sparganium simplex. Mykeröiden perät kasvavat vähitellen kiinni päälapakkoon, joten mykeröt työntyvät tukilehden hankaa ylemmäksi. o päälapakko. a–e tukilehtiä. | Kuva 27. Monotropa, kukinnon kaavakuva. Tukilehdet siirtyvät vähitellen kukkaperille |
