348
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
tiheässä, että kukinto tulee mykerön näköiseksi. Tavataan esim. Chenopodiaceae-heimossa.
Kerrotut kukinnot. Kun useita pieniä kukintoja yhtyy suuremmaksi, tätä sanotaan kerrotuksi (zusammengesetzt). Tällaista kukintoa sanotaan yhtenäisesti kerrotuksi (gleichartig zusammengesetzt), kun kaikki pikkukukinnot ovat samanlaiset kuin se keskuskukinto, joksi ne puolestaan ovat ryhmittyneet, vaihtelevasti kerrotuksi (ungleichartig zusammengesetzt), kun keskuskukinto ja pikkukukinnot, jotka sen muodostavat, ovat erilaiset. Yhtenäisesti kerrottu kukinto syntyy esim. silloin, kun useita perällisiä pikkusarjoja lähtee lyhyestä yhteisestä lapakosta (kerrottu sarja), kun pitkin yhteistä pitkää lapakkoa on perättömiä tähkiä (kerrottu tähkä), kun yhteisellä pitkällä lapakolla on pikkuterttuja (kerrottu terttu), j. n. e. Vaihtelevasti kerrottuja taas ovat esim. sellaiset kukinnot, joissa on pikkutähkiä tertussa (tällaista kukintoa sanotaan röyhyksi, Ährenträube), sekä sellaiset, joissa on pikkumykeröitä huiskilomaisessa ryhmässä, j. n. e.
Pölyytys (Bestäubung, Pollination). Jotta hedelmöitys voisi tapahtua, täytyy siitepölyn tulla luotille, paljassiemenisillä siitereiälle; täytyy tapahtua pölyytys. Helpoimmin pölyytys käy siten, että siitepöly putoaa saman kukan luotille (itsepölyytys, Selbstbestäubung, homokline Pollination). Mutta luonto yleensä karttaa itsesiitosta. Hyvin monessa tapauksessa on näytetty toteen, että vain vieraiden kukkien siitepölyllä on hedelmöittävä vaikutus ja että kukan oma pöly ei saa aikaan siitosta, joten siis ristipölyytys (Fremdbestäubung, heterokline Pollination) on välttämätön. Tällaisia itselleen martoja ovat esim. Papaver somniferumin, Corydalis cavan, Pyrus communiksen, Lilium candidumin y. m. kasvien kukat. Toisissa tapauksissa ei oman kukan siitepöly tosin ole ilman vaikutusta, mutta tämä on kuitenkin pienempi kuin vieraan kukan siitepölyn. Tällöinkin on siis ristipölyytys edullinen. Vihdoin on kasveja, joissa saman kukan siitepöly on yhtä hedelmöittävää kuin vieraan kukan, mutta ristipölyytyksestä syntyneet siemenet ja niistä polveutuvat kasvit ovat yleensä voimakkaampia kuin itsepölyytyksen jälkeen muodostuneet.
Tämä on osoitettu kokeilla. Että luonto karttaa itsesiitosta, näkyy myös kukan monista rakenneomituisuuksista, joiden tarkoituksena on edistää siitepölyn siirtoa kukasta toiseen. Siitepölyä kuljettavat tuuli vesi ja eläimet.
Niillä kasveilla, joiden siitepölyä kuljettaa tuuli (tuulensuosijat,
