Ilmisiittiöt, Phanerogamae.
359
tavat samaan tapaan. Yhtymisestä syntynyt uusi tuma siirtyy munapesäkkeen laajemman osan tyvipuolelle (kuva 401, III), ja eri tuman- ja solunjakautumisten perästä syntyy siitä (kuva 403) rihmamaisen muodostuman, alkioripustimen (Embryoträger), päässä oleva pienisoluinen alkio. Tämä työntyy ympäröivän siemenvalkuaisen sisään.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 404. Pinus montana. Alkion kehitysaste. s alkioripustin. wh juurenhuntu. ws juuren pää. v varren pää. c alkiolehti. (12/1)
Kypsyvissä siemenissä erilaistuvat alkiossa (siv. 7) alkiovarsi, -lehdet ja -juuri (kuva 404; 6 §). Alkioripustimeen alkio on aina kiinnittynyt juuripäästään, ja tämä on aina suuntautunut siitereikään päin, josta juuri myöhemmin siemenen itäessä kasvaa ulos. Alkiovarsi, jonka suunta on suoraan päinvastainen, kannattaa lehtiparia tai useampilehtistä kiehkuraa, jotka lehdet (sirkkalehdet, Keimblatt, cotyledo) eroavat jossakin määrin kasvin seuraavista lehdistä. Nämä seuraavat lehdet ovat jo joskus selvästi näkyvissä alkiosilmussa.
Samaan aikaan kun alkio näin kehittyy, kasvaa siemenvalkuainenkin vielä voimakkaasti siemenaiheen sydämen kustannuksella, josta lopulta jää jäljelle vain rypistynyt kalvo. Sen soluihin varautuu runsaasti ravintoaineita. Siemenaiheen kalvo kovettuu ja muodostaa siemenkuoren; harvemmissa tapauksissa muuttuvat siemenkuoren uloimmat kerrokset meheviksi. Siemenaihe muuttuu täten siemeneksi.
Verrattaessa edellä selitettyä kehityskulkua erilaisitiöisten sanikkaisten vastaavaan ilmiöön (siv. 313, 320) huomataan selviä yhtäläisyyksiä. Sanikkaisilla muodostuu erityisillä lehdillä osaksi pikku-, osaksi isoitiöpesäkkeitä. Pikkuitiöpesäkkeissä syntyy lukuisia pikkuitiöitä; jokaisessa näistä muodostuu surkastunut alkeisvarsikko sekä siittiöitä sisältäviä siittiöpesäkesoluja ja martoja pesäkeseinäsoluja. Yksi siittiö hedelmöittää munasolun. Isoitiöpesäkkeissä esiintyy yksi ainoa tai tavallisesti muutamia isoitiöitä ja kussakin näistä alkeisvarsikko, jossa on muutamia munapesäkkeitä. Kukin näistä sisältää munasolun. Siitä kehittyy hedelmöitymisen jälkeen alkio, joka heti kasvaa uudeksi kasviksi. Paljassiemenisillä muodostuu erityisillä lehdillä (hede- ja emilehdillä) siitepölypesäkkeitä ja siemenaiheita. Edellisissä syntyy lukuisia siitepölyhiukkasia; jokaisessa niistä tapahtuu muutamia tuman- ja solunjakautumisia, ja lopuksi tuma (tahi siittiö) hedelmöittää
