364
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
Siemen. Siemen (Same, kuvat 406, 407) on siitoksen johdosta edelleen kehittytynyt siemenaihe. Sen osat ovat: siemenkuori (Samenschale), joka on syntynyt siemenaiheen kalvoista erityisten muutosten jälkeen, alkio eli kasviaihe (Keim, embryo), joka on muodostunut munasolusta, ja näiden lisäksi usein valkuainen (Nährgewebe).
Siemen ja hedelmä sekoitetaan usein keskenään tavallisessa puheessa. Etenkin sanotaan pieniä, yksisiemenisiä hedelmiä usein väärin siemeniksi. Niinpä nimitetään heinäkasvien jyviä »heinän siemeniksi», samoin puhutaan »hampun siemenistä». Kumina ei myöskään ole siemen, vaan lohkohedelmän puolikas, jonka sisässä on yksi siemen.
Siemenen liittää istukkaan napasuoni (funiculus). Kun siemen on eronnut napasuonesta, jää sen kuoreen kiinnityskohdan jälki, siemenarpi (Nabel, hilus). Siitereikäkin näkyy useissa siemenissä pienenä kuoppana. Niissä siemenissä, jotka ovat kehittyneet vastasuuntaisista (siv. 336) siemenaiheista, näkyy kuoressa myös napaviiva eli siemensauma (Naht, raphe). Tämä esiintyy joko kuoren pinnasta kohoavana viivana tai pitkittäisenä viiruna, joka yhdistää siemenarven siemenaiheen sydämen tyveen.
Siemenkuoren päätehtävänä on suojella siemenen sisäosia, etenkin alkiota. Tavallisesti siemenkuori on kova ja vahva ja sisältää lukuisia kivisoluja (kuvat 140, C, 146). Luumarjoissa ja pähkinöissä siemenkuori on heikosti kehittynyt, sillä niissä hedelmän seinä suojelee siementä. Muutamilla kasveilla ovat siemenkuoren solut limautuneet (Linum, Cydonia y. m.) Tällaiset solut imevät halukkaasti vettä (kuva 112). Lima kiinnittää siemenen maahan, ja veden imeytymisen johdosta alkaa itäminen.
Muutamilla kasveilla syntyy varsinaisen siemenkuoren ulkopuolelle vielä maltoinen siemenvaippa (Samenmantel, arillus). Useimmiten se on korean värinen. Se kasvaa joskus siemenaiheen kalvojen tyveltä (Nymphaea), joskus siitereiän puolelta (Evonymus), joskus taas näiltä molemmilta tahoilta (Myristica, jonka siemenvaippaa sanotaan muskotinkukaksi, kuva 408). Sen tehtävistä ei tiedetä mitään.
Alkio on sikiötilassa oleva kasvi. Sen osista on kerrottu 6 §. Alkiolehdistä ja itämisestä ks. 21 §, a. Kämmekkäillä, Pyrola-, Monotropa- ja Orobanche-suvuilla sekä yleensä loiskasveilla ei alkio ole erilaistunut juureksi, varreksi ja lehdiksi. Näillä kasveilla syntyvät nuo elimet vasta siemenen itäessä.
