Ilmisiittiöt, Phanerogamae.
367
yksilokeroinen, mutta aukeaa sekä vatsasaumastaan että keskisuonen kohdalta. Palkoja on ainoastaan yksi kussakin kukassa (kuva 410). Litu (Schote, siliqua) on syntynyt kaksilehtisestä sikiäimestä, jonka valeseinä (siv. 335) jakaa kahteen lokeroon. Litu esiintyy ristikukkaisilla (Cruciferae, kuva 411). Kaikkia muita aukeavia hedelmiä sanotaan kodaksi (Kapsel, capsula). Ne aukeavat eri tavoin, joko siten, että kodan latvaosa kannen tavoin putoaa pois (kansiluomainen kota, Dekkelkapsel, pyxidium, kuva 412, Hyoscyamus, Plantago), tahi rei’illä (reikäluomainen kota, poricide Kapsel, kuva 413, Papaver, Campanula), tai hampailla (hammasluomainen kota, kuva 414, Caryophyllaceae, Primula) tahi vihdoin ja yleisimmin kärjestä tyveen asti toisistaan eroavilla laidoilla (laitaluomainen kota, kuva 415). Laitaluomainen kota voi aueta eri tavoin, kuva 416.
Aukeavien hedelmien aukeaminen on konemainen liike (95 §). Se syntyy sen johdosta, että hedelmä kypsyessään kadottaa vettä, sen solukot kuivuvat, ja täten muodostuneen jännityksen vaikutuksesta seinä murtuu tietyistä, ympäristöstä anatomisesti eroavista kohdista.
Kimmoishedelmien seinä on yleensä ohut, jota vastoin niiden siemenissä on verraten paksut seinät. Vain harvoin kimmoishedelmien seinät ovat mehevät. Tällöin aiheutuu niiden aukeaminen siitä seikasta, että muutamat solukot imevät vettä enemmän kuin toiset, niin että syntyy voimakas solukkojännitys (siv. 138). Tämä panee lopuksi pienimmänkin sysäyksen sattuessa hedelmän ponnahtamaan auki (Impatiens, kuva 521).
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 412. Kansiluomaisia kotia. A Hyoscyamus. Kotaa ympäröi verhiö. B Anagallis. (1/1)
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 413. Reikäluomaisesti aukeava kota (Papaver). (1/1)
