Ilmisiittiöt, Phanerogamae.
369
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 417. Erään sarjakukkaisen kahden lohkohedelmyksen muodostama lohkohedelmä. (1/1)
ralla. Kauran jyvä on myös helpeiden ympäröimä, mutta ei ole kasvanut niihin kiinni.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 418. Geraniumin kota, joka lohkeaa viideksi lohkohedelmykseksi. (1/1)
Lohkohedelmä muistuttaa pähkinää siinä suhteessa, että se on kuiva ja ettei se aukea. Kuten pähkinä on lohkohedelmäkin syntynyt yhdestä emistä. Se sisältää, päinvastoin kuin pähkinä, kaksi tai useampia siemeniä. Kukin siemen on eri lokerossaan. Kypsyessään lohkohedelmä lohkeaa siten, että kukin lokero siemenineen erkanee erityiseksi hedelmykseksi. Tavallisesti lohkohedelmät lohkeavat pitkittäin. Kahtia halkeavat esim. sarjakukkaisten (kuva 417), vaahteran ja Galiumin, neljään osaan Labiatae- ja Asperifoliaceae-heimoihin kuuluvien kasvien hedelmät. Pelargoniumin hedelmät lohkeavat viiteen (kuva 519, B), Malvan moneen osaan. Useimmilla säilyy hedelmän seinästä ohuempi tai paksumpi, usein haljennut keskinen rihma (kuva 417). Näihin lohkohedelmiin liittyy myös esim. Geraniumin kota. Sillä kodan lokerot hedelmän kypsyessä erkanevat toisistaan, ja sitten siemenet sinkoavat ulos (kuva 418). Toiset pitkänomaiset lohkohedelmät katkeavat poikittain. Siementen väliin muodostuu poikittaisia seiniä, valeseiniä, joiden paikan usein voi ulkoapäin huomata siitä, että hedelmässä siinä kohden on kure. Hedelmän kypsyessä poikkiseinät halkeavat ja yksityiset osat erkanevat toisistaan. Tällaisia hedelmiä on esim. nivelpalko (Gliederhülse) Ornithopus-suvussa ja useilla Mimosaceae-heimon kasveilla, sekä nivellitu (Gliederschote) Raphanus-, Crambe- ja muutamilla muilla ristikukkaissuvuissa (kuva 499).
Marjan seinä on pääasiassa maltoinen. Ulkokuori on useimmiten kalvomainen (mustikka, viinirypäle), joskus paksu, melkein nahka-
Kasvioppi — 24
