4. Paljassiemeniset, Gymnospermae.
379
vain kiehkura emilehtiä, joiden yläpuolella sama varsi kasvaa edelleen ja synnyttää taas kasvulehtiä. Emilehdet ovat kasvulehtien näköisiä, kuitenkin paljoa pienempiä (kuva 385) Siemenaiheet ovat niillä alimpien lehdyköiden paikalla. Kaikilla muilla käpypalmuilla kukat ovat käpymäiset (zapfenförmig); käpymäisiä ovat Cycas-suvunkin hedekukat. Tällaisissa kukissa on rajoittunut kukkapohjus, joka ei kasva edelleen siitoslehtien yläpuolella ja jossa on tiheässä lyhyitä, kilpimäisiä lehtiä. Kullakin näistä on emikukissa kaksi siemenaihetta (kuva 384), hedekukissa lukuisia siitepölypesäkkeitä (kuva 377). Siemenaiheet ovat suuret; Cycas-suvulla ne tulevat jo ennen siitosta noin kirsikan kokoisiksi. Siemenaiheen valmistuessa muuttuvat sen kalvon uloimmat kerrokset meheviksi. Siemenaiheen sydämen kärkeen syntyy lysigeenisesti (siv. 70) kuoppa, n.s. pölykuoppa (Pollenkammer). Tähän joutuvat siitepölyhiukkaset, joista siiteputket kasvavat ulos vasta siellä. Cycas revolutalla on hedelmöittävän tuman huomattu muodostavan kaksi siittiötä.
Alkiolla on yksi tai kaksi sirkkalehteä, jotka itäessään eivät tule ulos siemenestä.
Troopillisissa ja subtroopillisissa maissa eläviä kasveja. Nykyjään tunnetaan käpypalmuja 100 lajia, mutta ennen ne olivat paljoa lukuisammat ja monimuotoisemmat, etenkin jura- ja liitukaudella. Cycas (kuva 420), Zamia, Dioon, Encephalartos, Macrozamia, Ceratozamia j. n. e. — Äskettäin on löydetty kivettymäjätteitä hyvin omituisista kasveista, joiden kasvulliset osat olivat saniaisten näköisiä, mutta joiden lehdillä muodostui ilmeisiä siemeniä kuten käpypalmuilla. Ne luetaan erityiseen kaareen Pteridospermae, siemensanikkaiset.
Cycas revoluta- (Japanista), C. circinalis- (Itä-Intiasta) ja Dioon edule- (Meksikosta) lajien varren ytimestä saadaan tärkkelystä (saagoa).
Heimo. Ginkgoaceae. Tähän heimoon kuuluu yksi ainoa suku, Ginkgo; se vuorostaan käsittää vain yhden, itäaasialaisen, lajin, G. biloba (kuva 421), joka ulkoasultaan muistuttaa lehtipuuta. Kaksikotisia; yksineuvoiset kukat yksitellen alalehtien tai kääpiöversojen alimpien kasvulehtien hangoissa. Hedekukkien kukkapohjus on pitkä, hedelehdillä (kuva 421, a, b) on kaksi siitepölypesäkettä. Emikukkien pohjus on myös pidennyt; niissä on tavalli-
