Siirry sisältöön

Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/395

Wikiaineistosta
Tämän sivun oikoluvussa oli ongelmia

4. Paljassiemeniset, Gymnospermae.

381

jotka kasvavat siivekkäiksi siemeniksi. Näitä suomuja on pidetty emilehtinä. Käpy kokonaisuudessaan olisi silloin emikukka, jonka rakenne olisi samanlainen kuin hedekukan (kuvat 379, 424, a). Mutta monella tähän kuuluvalla kasvilla on jokaisen sellaisen lehden ulkopuolella toinenkin lehti, joka on suuremmassa tai pienemmässä määrin yhtynyt siihen (suojussuomu). Abies pectinatalla tämä teräväkärkinen lehti on hyvin selvä (kuva 424), ja tavallisella kuusellakin se on olemassa, joskin pienoiskoossa. Kun ei tunneta ainoaakaan sellaista tapausta, että lehti lähtisi toisen hangasta, ei emisuomua voitane pitää emilehtenä, vaan suojussuomun hangasta lähtevänä, lehtimäiseksi litistyneenä haarana (vrt. Ruscus, kuva 57), joka kannattaa kahta emilehteä. Näissä on kummassakin siemenaihe, ja ne ovat vielä surkastuneempia kuin

Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun.

Kuva 422. Taxus baccata. hedekukkia, emikukkia, fr kypsiä siemeniä kantava oksa. a hedekukka. b kiinni oleva hedelehti. c auennut hedelehti. d emikukkaverso. e sama halkaistuna. x ensi luokan rangan päättymäkohta. f vielä kypsymätön siemen. g kypsä siemen, jota ympäröi siemenvaippa. h siemen, jota ympäröivä siemenvaippa on leikattu halki. i halkaistu siemen, jossa alkio. (, , fr 1/1, ai suurenn.)