4. Paljassiemeniset, Gymnospermae.
385
Juniperus-suvussa, joka on kaksikotinen, muuttuvat käpysuomut kypsyessään meheviksi ja sulautuvat yhteen »marjaksi» (kuva 425). Tähän sukuun luetaan kaksi alasukua, joista toisessa, Oxycedrus, johon meidän katajamme J. communis kuuluu, lehdet ovat kolmittain kiehkuroissa. Tämän johdosta on kävyssä kolme suomua (c, b). Toisessa alasuvussa, Sabina, taas, joka käsittää m.m. lajit J. sabina ja J. virginiana, ovat lehdet ja samoin emilehdetkin useimmiten vastakkain. — Thuja-suvussa emilehdet puutuvat ja erkanevat lopuksi toisistaan aueten kotamaisesti. Lehdet ovat ristikkäiset, kohoavat vain vähän oksan pinnasta. Niissä huomataan nystyrän tavoin ulkoneva pihkasäiliö. Kunkin oksan viimeiset haarat ovat samassa tasossa; ne ovat erilaispintaiset, litistyneet. Meilläkin viljellään Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa Th. occidentalis-lajia. Nuorten Thuja-kasvien sirkkalehtiä seuraavat lehdet eivät ole vielä suomumaisia, lyhyitä, vaan pitkiä, neulasmaisia (kuva 40). Ottamalla tällaisista nuorista kasveista pistokkaita (Steckling) voidaan kasvi saada vanhempanakin kantamaan sellaisia lehtiä. Tällaiset eri lajeihin kuuluvat muodot selitettiin ennen erityiseen Retinospora-sukuun kuuluviksi lajeiksi. — Cupressus sempervirens on kotoisin Etelä-Euroopasta
Havupuiden pihkaa käytetään monella tavoin. Tavallisesta petäjästä poltetaan tervaa. Petäjästä ja muistakin Pinus-lajeista tihkuvasta pihkasta, jota myös käytetään lääkkeenä (Balsamum Terebinthinae), tislataan tärpättiöljyä (Aetheroleum Terebinthinae). Tislausjätteet sisältävät kolofoniumia. Larix europaean pihkaa käytetään venetsialaisen tärpätin, Abies balsamean pihkaa taas kanadapalsamin nimisenä. Agathis Dammara, joka on kotoisin Malaijien saaristosta ja Filippiineiltä, tuottaa Resina Dammarae nimistä pihkaa. Lääkkeenä käytetään katajan, Juniperus communis, »marjoja» (Fructus Juniperi). Havupuiden puu on erinomaista rakennusainetta. Juniperus virginianasta (Pohjois-Amerikasta) saadaan lyijykyniin ja sikarilaatikkoihin käytettyä puuta.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 426. Welwitschia mirabilis. Vaakasuora viiva merkitsee maan pintaa. (Hyvin pienenn.)
Kasvioppi — 25
