28
I. Muoto-oppi.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 34. Foeniculum officinale. 1 varren pää kolmen nuorimman lehden ympäröimänä. Näistä on f1 jakautumaton ja näkyy vain f3:n tupen läpi, f2 on jakautunut tupeksi ja lavaksi, f3:ssa näkyvät lehden ensimmäisten sivuosien aiheet, joista alimmat ovat suurimmat ja vanhimmat. 2 kuudes lehti ylhäältäpäin lukien edestä. Tuppi on jokseenkin lavan kokoinen, useat lavan liuskojen aiheista m ovat nyt muodostuneet; ne syntyvät kaikki, toisikäisetkin, kärkihakuisesti (γ on vanhempi kuin β ja β vanhempi kuin α). Ruotia ei vielä näy. 3, 4 kaksi talvehtivan silmun suomua (alalehteä), jotka ovat melkein yksinomaan tuppiosan muodostamia. 5 ylälehti, myös selvästi tupen muodostama.
lehtien keskinäistä asentoa silmussa, silmuasento-nimityksiä taas puhuttaessa kasvulehtien (Laubblatt) silmusuhteista.
19 §. Eri lehtilajit. Kasvitieteelliseen lehtikäsitteeseen sisältyy muutakin kuin yleisen kielen lehdiksi nimittämät vihreät elimet. Erotetaan seitsemän eri lehtilajia; ala- l. suomulehdet (Niederblatt), kasvu- eli varsilehdet (Laubblatt), ylä- l. suojuslehdet (Hochblatt), verholehdet (Kelchblatt), terälehdet (Kronenblatt), hedelehdet (Staubblatt) ja emilehdet (Fruchtblatt). Kaksi ensinmainittua lehtimuotoa toimivat kasvin
|
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 35. Silmulimityksen (aestivatio) muotoja. Vasemmalta oikealle: laitaviereinen, sisäpoimuinen, limikierteinen, viisinäinen silmulimitys.
