406
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
harmahtaviksi. Näiden karvojen varressa on vettä imeviä soluja. Lehtilavan yläpinnan ylimmät solukerrokset toimivat vesisolukkoina (siv. 82) suojellen alempia solukkoja auringon säteiltä ja pitäen huolta haihtumisen järjestämisestä. Kaikki lajit (noin 500) ovat kotoisin Amerikasta, etenkin sen eteläosista. Ne elävät osaksi ulkovieraina l. päällyskasveina puissa, osaksi kallioiden raoissa, usein mitä jyrkimmillä rinteillä. Näissä ne pysyttelevät kiinni ilmajuurilla (siv. 17). Kukinnot ovat päätteisiä, tähkämäisiä tai terttumaisia. Usein ympäröivät niitä suuret, kirkkaanväriset ylälehdet. Siemenvalkuainen jauhoinen.
Ananassa sativaa viljellään hyvänmakuisten hedelmiensä vuoksi (Vilj.-k. siv. 120). Tillandsia, Nidularium, Billbergia, Vrisea.
Tähän lahkoon kuuluu useita pääasiassa kuumien maiden heimoja. Ne muodostavat luonnollisen ryhmän, joka on läheistä sukua edelliselle lahkolle, mutta eroaa siitä siten, että siemenaiheet ovat suorasuuntaiset.
1. Heimo. Commelinaceae. Ruohomaisia kasveja, joilla on nivelikäs varsi ja putkimainen lehtituppi. Kehä erilaistunut verhiöksi ja teriöksi; teriö useimmiten sininen. 300 lajia, joista useita viljellään kasvihuoneissa. Tradescantia, heteiden palhoissa pitkät karvat, joissa alkuliman kiertoliike selvästi näkyy.
2. Heimo. Eriocaulaceae. Kukat kuten Compositae-heimossa kehtosuomujen ympäröimässä mykerössä. 550 lajia. Eriocaulon.
Kukat vastakohtaiset tai epämukaiset, hetiön lehtiluku hyvin surkastunut, kehä sikiäisperäinen. Ulkovalkuainen. Isoja, juurakollisia ruohokasveja. Lehdet suuret, leveät, selvään ruodilliset. Lehtilapa soikea, ehytlaitainen, siinä hyvin paksu, kärkeä kohti kapeneva keskisuoni, josta lähtee hienoja sivusuonia. — Kaikki ovat kotoisin kuumista maista.
