Siirry sisältöön

Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/422

Wikiaineistosta
Tämän sivun oikoluvussa oli ongelmia

408

III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.

Kuva 450. Canna iridiflora. Kukka. f sikiäin. k verhiö. c teriö. l huuli (labellum). st1, st2, st3 muut joutoheteet. a siitepölyhiukkasia synnyttävä ponnen puolisko. g vartalo. (1/2)

hedelmiä (Fructus Cardomomi). Mausteena käytetään inkivääriä (Vilj.-k. siv. 245) ja kardemummaa (Vilj.-k. siv. 243).

3. Heimo. Cannaceae. Kukat epämukaiset, kehä erilaistunut verhiöksi ja teriöksi. Heteet terämäiset (petaloid), paitsi yksi, jossa on puolikas pontta (kuva 450). Kussakin sikiäimen lokerossa on monta siemenaihetta; alkio suora.

Cannan (Pohjois-Amerikassa, 50 lajia) juurakoista valmistetaan tärkkelystä. Canna indicaa viljellään koristekasvina (kuva 391, C).

4. Heimo. Marantaceae. Muuten kuin edellinen heimo, mutta kussakin sikiäimen lokerossa on vain yksi siemenaihe; alkio käyristynyt. Lehdet kahdessa vastakkaisessa rivissä; lehtilavan ja ruodin välissä nivel.

280 lajia (Afrikka, Amerikka). Maranta, arrowjuuri (Vilj.-k. siv. 143). Calathea (kuva 451). Thalia.

Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun.

Kuva 451. Calathea zebrina. (Pienenn.)