5. Koppisiemeniset, Angiospermae.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 501. Ristikukkaisten siemeniä poikkileikattuina, niin että alkiojuuri ja sirkkalehdet näkyvät. A Cheiranthus cheiri. B Sisymbrium Alliaria. (A 8/1, B 7/1).
seksi (angustisept), Kun valeseinä kulkee lidun kapeimmalla kohdalla (kuva 498, B), leveäväliseksi (latisept) taas, kun valeseinä kulkee lidun leveimmällä kohdalla (A). Harvoin hedelmänä on pähkylä (nucula, kuva 500). Poikkeava hedelmämuoto on lohko- eli nivellitu (lomentum, Gliederschote). Tällöin jakavat poikkiseinät hedelmän yksisiemenisiin osiin. Hedelmän kypsyessä nämä osat lohkeavat erilleen (kuva 499). Alkio on eri tavoin käyristynyt, kuten näkyy kuvasta 501. Tämä on hyvä tuntomerkki, jonka perusteella heimon voi jakaa alaryhmiin.
a. Siliculosae latiseptae. — Cochlearia, Draba, Alyssum, Aubrietia, Lunaria, Camelina.
b. Siliculosae angustiseptae. — Thlaspi, Iberis, Capsella, Lepidium (L. ruderalelta puuttuu teriö, hedelehtiä on vain 2), Anastatica hierochuntica, »Jerikonruusu».
c. Siliquosae. — Brassica, Sinapis, Cardamine, Arabis, Matthiola, leukoija, Cheiranthus, talvileukoija, Barbarea, Nasturtium, Sisymbrium, Erysimum, Hesperis.
d. Lomentaceae. — Crambe, Cakile, Raphanus. R. raphanistrumin hedelmä lohkeaa moneksi kappaleeksi; R. sativus-lajilla se on kyllä kuroutunut osiin, mutta varisee kokonaisena niin kuin marja (kuva 499, B).
e. Nuculiferae. Hedelmä yksisiemeninen pähkylä (kuva 500). Isatis, Bunias, Neslia.
1900 lajia, enimmäkseen pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Useat kasvavat rikkaruohoina ja ihmisasuntojen luona. Monessa on kirpeänmakuisia, rikinpitoisia öljyjä. Brassica-sukua viljellään useita lajeja. Br. oleracea, kaali, josta mainittakoon seuraavat muunnokset: acephala, lehtikaali; sabauda, savoijin- l. wirsingkaali; capitata, kupu- l. keräkaali; gongylodes, kaalirapi, varren tyvi muodostaa maanpäällisen mukulan (kuva 53); Botrytis, kukkakaali, maltoiset kukkaperät kasvaneet yhteen, kukat jäävät kehittymättä; gemmifera, ruusukaali, lukuisia, varren sivulla lehtihangoissa sijaitsevia silmuja. Br. campestris- ja napus-lajeja viljellään öljyn valmistuksessa käytettäviksi. Br. Rapa rapifera, nauris; Br. Napus napobrassica, lanttu. Sinapis alba ja S. nigra, sinappi. Raphanus sativus, retiisi ja retikka. Cochlearia Armoracia, pippurijuuri. Näistä kaikista lähemmin Vilj.k. siv. 144, 162, 254. Koristekasveina viljellään useita ristikukkaisia.
Lääkkeenä käytetään Sinapis nigran siemeniä (Semen Sinapis) ja niistä valmistettua sinappiöljyä (Aetheroleum Sinapis).
