32
I. Muoto-oppi.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 41. Batrachium aquaticum, varren osa, jossa on hienojakoisia uposlehtiä fs ja kellulehtiä ff. (1/3)
olla erimuotoisia kasvulehtiä (erilaislehtisyys, Heterophyllie); näin muutamilla yleisillä kasveilla (Capsella, Campanula rotundifolia), joiden aluslehdet ovat isommat ja toisenmuotoiset kuin ylemmät, meidän voimatta osoittaa mitään ulkonaista tai sisäistä syytä siihen. Eräillä vesikasveilla (Batrachium, kuva 41) ovat upos- ja kellulehdet erilaiset, mikä on yhteydessä lehtiä niiden kaikkein ensimmäisessä syntymisvaiheessa ympäröivän väliaineen laatuun, niin että esim. vedessä aihostuva lehti tulee hienoliuskaiseksi, olipa se vanhempana vedessä tai ilmassa. Toisissa tapauksissa aikaisemmilla lehdillä on yksinkertaisempi rakenne kuin myöhemmillä, esim. apilalla (kuva 39) ja Thujalla (kuva 40). Viimeksimainitulla ovat vanhempien oksien lehdet litteitä, oksamyötäisiä, mutta nuorempina ne ovat kiehkuraisia havuneulasia, kuten lähisukuisessa Juniperus-suvussa. Nuoruuskauden yksinkertainen lehtimuoto on niillä nähtävästi esivanhempien perintöä. Jos kasvulehtien toiminta poikkeaa niiden yleisestä tehtävästä, muuttuu niiden muotokin erikoiseksi. Tällaisista mainittakoon: 1) eläimiä syövien kasvien lehdet (ks. II osa); 2) kärhilehdet (Blattranke), joissa koko kasvulehti tai jotkin sen osat ovat muodostuneet rihmanhienoiksi kiinnityselimiksi, esim. hernekasveilla
|
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 42. Berberis vulgaris, oksa. Pitkäversojen lehdet ovat muuttuneet viisiosaisiksi oriksi. Niiden hangoissa olevissa kääpiöversoissa on kasvulehtiä.
