446
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
sista ponsistaan. Sen asemasta järjestelmässä on oltu eri mieltä. Yhdislehtinen kehä näköjään määräisi sille paikan Sympetalae-alaluokassa lähellä Campanulaceae-heimoa, mutta Choripetalae’ille tunnusomaisen siemenaiheiden kaksikalvoisuuden sekä siinä ja Passifloraceae- ja Caricaceae-heimoissa — myös viimeksimainitussa esiintyy yhdyslehtinen. kehä — havaittavien yhtäläisyyksien perusteella sen sijoittaminen eriteräisten joukkoon on kuitenkin luonnollisempaa.
760 lajia, pääasiassa kuumissa maissa. Cucurbita, kurpitsa. Cucumis Melo, meloni. C. sativus, kurkku. Citrullus vulgaris, arbuusi, vesimeloni. Näitä viljellään mehevien hedelmiensä takia (Vilj.-k. siv. 79). Bryonia (Keski-Euroopasta), koristekasvi. Luffa (kuumista maista); mädättämällä paljastettua hedelmien johtojännerankoa käytetään kuin pesusientä. Lagenaria, pullokurpitsa (kuumista maista); hedelmien kuorta käytetään pulloina, kalebasseina (Vilj.-k. siv. 83). Ecballium, ruiskukurkku. Kun hedelmä lohkeaa perästään, ruiskahtavat siemenet siitä ulos (siv. 368). Thladiantha. Sicyos.
Lääkkeenä käytetään Arabian erämaista polveutuvan kolokvintin, Citrullus colocynthis (kuva 510), hedelmää (Fructus Colocynthidis).
10. Heimo. Loasaceae. Usein poltinkarvallisia ruohokasveja. — 250 lajia, etenkin Etelä-Amerikassa. Bartonia, Cajophora.
11. Heimo. Begoniaceae. Meheviä ruohokasveja, lehdet epämukaiset (kuva 1, A). Kukat yksineuvoiset. Heteitä monta. Sikiäin kehänalainen, kolmikulmainen, kolmilokeroinen. — 420 lajia, kuumissa maissa. Begonia, useita lajeja viljellään huonekasveina (kuva 511). — Tämän heimon paikka järjestelmässä on epävarma.
Eroaa edellisestä siten, että hedelmä on monilokeroinen, keski-istukallinen. Kukat säteittäiset. Hetiö jakautumisen johdosta monilukuinen. Useiden varressa ja lehdissä eritesäiliöitä, jotka sisältävät kumihartseja. — Yhdistetään usein edelliseen.
1. Heimo. Ternströmiaceae. Ainavihreitä pensaita ja puita.
200 lajia, etenkin kuumissa maissa. Thea chinensis, teepensas (Vilj.-k. s. 223): Itä-Aasiasta kotoisin olevaa Japaninruusua, Camellia japonica, viljellään usein huoneessa koristekasvina suurten, kauniiden kukkiensa takia. Actinidia.
