5. Koppisiemeniset, Angiospermae.
463
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 540. Ribes rubrum. a kukan pohjakaava. b kukka halkaistuna. c siemen halkaistuna. (b, c 5/1).
538). Hedelminä terävastaisia tuppiloita. Kunkin emilehden ulkopuolella pieni mesinysty.
500 lajia. Useimmat lauhkeassa vyöhykkeessä, monet Kapmaassa. Sedum, Sempervivum, koristekasvi (kuva 24), Crassula, Echeveria, Cotyledon, Bryophyllum.
2. Heimo. Saxifragaceae. Ruohokasveja. Kehä enemmän tai vähemmän sikiäispäällinen. Emilehtiä 2(—4); ne ovat alaosistaan kasvaneet yhteen, vartalot ovat erillään (kuva 539). Hedelmä kota.
400 lajia, etenkin lauhkeassa vyöhykkeessä. Saxifraga, pääasiassa tunturiseuduilla; Heuchera, Chrysosplenium, kukkakiehkurat 4-lehtiset; Parnassia, joutoheteellinen (siv. 328).
3. Heimo. Ribesiaceae. Pensaita, joiden lehtiasento on kierteinen ja kukinto terttu. Sikiäin kehänalainen, hedelmä marja, siemenkuoret mehevät (siv. 370, kuva 540).
Ribes, viinimarjapensas. 130 lajia, etenkin pohjoisessa lauhkeassa vyöhyk keessä. Useita lajeja viljellään hyvänmakuisten marjojensa takia: R. Grossularia (karviaismarja), rubrum, nigrum (Vilj.-k. siv. 112).
4. Heimo. Hydrangeaceae. Pensaita, lehtiasento vastakkainen. — On epävarmaa, onko tämä heimo liitettävä tähän.
110 lajia. Hydrangea hortensia, yleinen huonekasvi; Philadelphus, »jasmiini», koristekasvina viljelty pensas, kukat hyvätuoksuiset (Etelä-Euroopasta). Deutzia.
5. Heimo. Podostemaceae. Kuumissa maissa, etenkin vuoristopuroissa eläviä vesikasveja, joiden ulkoasu on levä- tai sammalmainen (siv. 17) — Dicraea.
