470
III. Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.
Vartalo on käyristynyt ylöspäin muodostaen sikiäimen kanssa kulman (kuva 552, 4). Mettä muodostuu kukkapohjuksessa. Hedelmä on palko (poikkeuksista ks. tuonnempana). Alkio on käyristynyt. Varsinkin käyristyy alkiovarsi, niin että se ja alkiojuuri ovat paksujen, maltoisten sirkkalehtien reunoilla.
a. Sophoreae (Myroxylon) ja
b. Podalyrieae. (Thermopsis). Kummassakin näissä ryhmissä on 10 erilehtistä hedettä. Ne muodostavat ikään kuin sillan edelliseen heimoon.
c. Astragaleae. Lehdet parilehtiset, päätöpariset, kärhettömät. — Astragalus, palko on pitkittäin epätäydellisesti jakautunut kahteen lokeroon. Caragana arborescens, siperialainen hernepuu, koriste- ja aitakasvina viljelty pensas. Robinia, Wistaria. Glycyrrhiza, lakritsakasvi (Vilj.-k. siv. 273). Indigofera tinctoria, indigokasvi, tuottaa sinistä väriainetta, indigoa (Vilj.-k. siv. 262).
d. Vicieae. Lehdet parilehtiset, tasapariset. Päätölehdykkä kehittynyt kärheksi tai odaksi. — Vicia. V. Faba, härkä- eli hevospapu, V. sativa, elovirna. Pisum sativum, puutarhaherne, P. arvense, peltoherne. Ervum Lens, kylvövirvilä. Näitä lajeja viljellään (Vilj.-k. siv. 71, 75). Lathyrus.
e. Phaseoleae. Kiertokasveja. Lehdet 3-sormiset, lehdykät korvakkeelliset (kuva 221). — Phaseolus. Eräitä lajeja viljellään, kuten turkinpapua (Ph. vulgaris), länkäpapua (Ph. nanus), ruusupapua (Ph. multiflorus; Vilj.-k. siv. 73), samoin viljellään soijaa, Glycine hispida (Vilj.k-. siv. 78). Physostigma.
f. Trifolieae. Lehdet 3-sormiset (kuva 219), lehdykät pykälaitaiset. — Trifolium, apila, teriö yhdislehtinen ja pysyy myöhemminkin hedelmän ympärillä. Medicago, teriö varisee, hedelmä käpertynyt. Melilotus, hedelmä pallomainen, aukeamaton. Ononis, mataloita pensaita. Useita tämän ryhmän kasveja viljellään rehukasveina (Vilj.-k.siv. 183).
g. Loteae. Lehdet 3-sormiset, lehdykät ehytlaitaiset. — Lotus (kuva 552), Anthyllis.
h Genisteae. Hetiö yksikuntainen. Lehdet sormilehtiset tai niissä on vain yksi lehdykkä. Lehdykät ehytlaitaiset. — Cytisus; Lupinus, lehdet monisormiset, yleisesti viljelty puutarhakasvi.
i. Hedysareae. Hedelmä nivelpalko. — Onobrychis sativa, Ornithopus sativus; näitä viljellään rehukasveina. Hedysarum (Desmodium) gyrans (Itä-Intiasta), lehdyköissä huomattavissa itsemääräisiä (omaehtoisia) liikkeitä (siv. 212). Arachis hypogaea, maapähkinä. Öljyä runsaasti sisältävät siemenet syötäviä (Vilj.-k. siv. 127). Amicia.
j. Dalbergieae. Hedelmä ei aukea. — Pterocarpus.
Kasvikunnan suurimpia heimoja: käsittää 9,000 lajia, jotka ovat levinneet yli koko maapallon. Hyönteissuosijoita.
Lääkekasvi on länsiafrikkalainen Physostigma venenosum, jonka siemenet ovat hyvin myrkyllisiä (Semen Calabar).
