5. Koppisiemeniset, Angiospermae.
475
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 560. Sarjakukkaisen kukan pohjakaava.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 561. Sarjakukkaisten lohkohedelmiä. Poikkileikattuina. 1 Foeniculum officinale; suoravalkuaisinen, viisi selvää pääharjua. 2 Pimpinella anisum; suoravalkuaisinen, harjut epäselvät. 3 Conium maculatum; luokkivalkuaisinen. 4 Coriandrum Sativum; onttovalkuaisinen. (Suurenn.)
vihreä; Eryngiumilla se on toisenvärinen. Verhiö on hyvin heikosti kehittynyt ja puuttuu usein melkein kokonaan. Teriö on tavallisesti valkea tai keltainen. Kukinnon ulko-osissa se joskus tulee vastakohtaiseksi sen johdosta, että ulospäin suuntautuneet terälehdet ovat isommat kuin muut. Terälehdet vastaherttaiset tai niiden kärki sisäänpäin kääntynyt. Kynsi hyvin lyhyt. Heteet silmussa taipuneet sisäänpäin. Vartaloita kaksi, ne jatkuvat tyvestään paisuneeksi pohjuskehräksi (kuva 559). Hedelmä lohkohedelmä. Muodoltaan se on hieman pitkänomainen, harvoin pallonpyöreä (Coriandrum, kuva 561, 4). Kypsyessään se jakautuu kahdeksi pähkylämäiseksi, yksisiemeniseksi lohkohedelmykseksi, jotka jonkin aikaa pysyvät kiinni keskipatsaassa (Mittelsäule, carpophorum, kuva 417). Tämä puuttuu Oenanthe Phellandriumilta. Kunkin lohkohedelmyksen (mericarpium) vapaalla ulkosivulla on viisi pitkittäistä harjua, kussakin yksi johtojänne. Näitä harjuja sanotaan pääharjuiksi (Hauptrippe, iugum primarium, kuva 561). Pääharjujen välisten vakojen (Thälchen, vallecula) pohja on tavallisesti väriltään tumma. Tämän aiheuttavat punaruskeat öljytiehyet (Ölgang, Ölstrieme, vitta, kuva 561, 1), joita on yksi kunkin vaon alaisessa solukossa. Muutamilla lajeilla kulkee vielä pitkin kutakin vakoa harju, lisäharju (Nebenrippe, iugum secundarium). Esim. porkkanan hedelmässä lisäharjut ovat piikkiset. Joskus on kunkin vaon alaisessa solukossa useita öljy-
